Lue keskustelun säännöt.
Olinko sittenkin sinisilmäinen idiootti...?
26.04.2011 |
Tapasin vähän 17-vuotiaana kunnollisen ja hyvän miehen, minua vanhemman, jolla oli ammatti, armeija juuri käytynä ja uusi hyvä työpaikka juuri saatuna, tulin pian raskaaksi, jätin opiskelupaikkani, muutin miehen luo, ostettiin talo, hänen nimiinsä tietysti, lapsi syntyi, hoidin kotona lasta monta vuotta.
Mies sanoi ettei kiire opiskeluille, haluttiin paljon lapsia. Hän kyllä elättää. Mies kosi, mentiin kihloihin, ruvettiin suunnittelemaan häitä, mies perusti firman, alettiin yrittää toista lasta.
Häiden pitäisi olla kohta ja kutsuja pitäisi alkaa lähettää. Mutta mies pudottikin pommin. Hän haluaa avioehdon.
Kaikki tämä mikä ollaan minun mielestäni yhdessä rakennettu, ei siis hänestä minulle kuulukaan millään lailla. Toki hän on ollut se jonka rahoilla tämä kaikki on rakennettu mutta kai se nyt jotain meinaa että minun opiskeluni ovat jääneet että olen voinut hoitaa lasta kotona monta vuotta?
Tätä en olisi ikinä uskonut ja se tuli kyllä aika shokkina. Mitäs nyt?
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt sun pitäisi ainakin alkaa miettiä omaa koulutusta, työtä ja sitä millä elätät itsesti ja lapsesi jos mies lähtee/kuolee, molemmmat täysin mahdollisia vaihtoehtoja.
nyt sun pitäisi ainakin alkaa miettiä omaa koulutusta, työtä ja sitä millä elätät itsesti ja lapsesi jos mies lähtee/kuolee, molemmmat täysin mahdollisia vaihtoehtoja.
ja ilmeisesti myös sitä, kuinka monta lasta minulla olisi vara elättää yksin. Se siitä isosta perheestä sitten kait...
AP
kysyä ennenkuin "suostuit" jäämään kotiin, tuskin hinguit sinne opiskeleen tai töihin, loinen.
Jos olisin nyt sun pöksyissäsi, lähtisin kävelemään siitä suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minä osaisi loukkaantua jos minun miehelle olisi omaisuutta ja haluaisi avioehdon,jotenkin se on minulle ollut jo alusta asti selvää että jos toisella on jotain omaa niin eihän swe minun ole, sitä paitsi eihän se vaikuta siihen lakisääteiseen perintö osuuteen jos vaikka ukko kuolee...
kysyä ennenkuin "suostuit" jäämään kotiin, tuskin hinguit sinne opiskeleen tai töihin, loinen.
Tarkoitus oli mennä naimisiin kun varat ja aika siihen riittävät ja sitä ennen mies tolkutti monta kertaa että hoida sinä nyt vaan lasta rauhassa kotona, hän hoitaa rahaa taloon, sinun ei tarvitse siitä huolehtia.
Samaa mieltä se on edelleen, sanoo vain että ei minun tarvitse siitä huolehtia jos en kerran ole häntä jättämässä kun hän ei ole minua jättämässä ainakaan.
Ja pidin alasta jota olin opiskelemassa, ja olen tehnyt välistä sitä myös kotona ollessa ikäänkuin freelancer-tyyppisesti. Mutta kun alan kouluja ei ole täällä päin ja jätin silloin aikoinaan opiskelupaikkani toisella paikkakunnalla.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluaa esim. turvata yrityksensä, mutta koti ja muu perheen yhteinen omaisuus pitäisi kyllä olla yhteistä. Onnistuisiko se? tiedätkö edes mitä miehesi haluaa "rajata" sulta pois avioehdolla?
Ja lapsiin hänellä on kyllä elatusvelvollisuus, eronkin tullessa
sitä paitsi eihän se vaikuta siihen lakisääteiseen perintö osuuteen jos vaikka ukko kuolee...
koska sellaista ei missään tapauksessa ole puolison kuoleman jälkeen, jos lapsiakin on. Lapset perii kaiken. Mutta siihen se vaikuttaa, että ilman avioehtoa puolet teidän yhteenlasketusta omaisuudesta olisi sun - ei siis perintöä, vaan yksinkertaisesti sun. Avioehdon kanssa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minä osaisi loukkaantua jos minun miehelle olisi omaisuutta ja haluaisi avioehdon,jotenkin se on minulle ollut jo alusta asti selvää että jos toisella on jotain omaa niin eihän swe minun ole, sitä paitsi eihän se vaikuta siihen lakisääteiseen perintö osuuteen jos vaikka ukko kuolee...
tämä yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä vaikka miehen nimi vain paperissa lukeekin. Koen kuitenkin tehneeni osani hoitamalla lapsen ja kodin samalla kun mies on luonut uraa ja pistänyt pystyyn yritystään. (jonka laskutuksen minä mm hoidan.)
AP
en menisi naimisiin tuollaisen lieron kanssa.
Ottaisin ja lähtisin lapsen kanssa, hakeutuisin opiskelemaan sitä minkä jätit kesken.
Sanoisin näin ja kertoisin että koen ettei sinun työpanostasi ole arvostettu lantinkaan arvosta. Uhkaa pistää lasku kodinhoidosta, lapsenhoidosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies sanoo, jos selität tuon, niin kuin asia onkin, että olet tehnyt oman osasi pitämällä kodista ja lapsesta huolta, etkä suostu avioehtoon?
Niin kuin 10 sanoi antaisin miehen pitää yrityksen mutta muu omaisuus pitäisi laittaa puoliksi! Olet yhtälain kantanut kortesi kekoon hoitamalla lapsen ja kodin kun miehesi on tehnyt töitä! Pitäisin huolen ettei tosiaan rajaisi aivan kaikesta ulkopuolelle. Sinuna en vielä alkaisi toista lasta tekemään vaan opiskelisin loppuun ja/tai hankkisin töitä!
Me ostettiin talo kummankin nimiin kun oltiin vielä avoliitossa.En olisi suostunut jos mies olisi halunnut talon omiin nimiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs sitten jos olette naimisissa ja miehesi lähtee jonkin horon matkaan. Sä jäät täysin puille paljaille! En halua sulle maalata mitään piruja nyt seinille, mutta tosiasia on se et elämä voi aina muuttua. Käy ensin se koulu loppuun ja vasta sitten lisää lapsia. Ei millään pahalla, mutta miten voit olla noin tyhmä että jäät täysin miehesi varaan?
Et sä idiootti ole, mutta sinisilmäinen kuitenkin. Jatkossa hommaatte kaiken omaisuutenne puoliksi. Sinuna pistäisin nyt häät jäihin, kunnes teillä on asiat sovittu. Ihan ok jos mies haluaa firmansa pitää, mut talosta ym omaisuudesta puolet on sun. Jos ei miehelle kelpaa, niin vaadi sitten palkkaa lapsen ja kodin hoidosta tollanen 2000 euroa kuukaudessa. Työtä se on sekin!
mies sanoo, jos selität tuon, niin kuin asia onkin, että olet tehnyt oman osasi pitämällä kodista ja lapsesta huolta, etkä suostu avioehtoon?
jos en kerran aio häntä jättää. Kun hän ei omien sanojensa mukaan ainakaan ole jättämässä niin voisin ihan hyvin suostua kuulema. Hän ei halua että hänen jättämisestään tulee minulle mitään taloudellista hyötyä, näin hän sanoi.
Olen aivan tyrmistynyt tästä koko jutusta, kun eilen hän otti asian esiin. Koen kyllä ihan itsekin itseni tällä hetkellä aika idiootiksi, mutta olen luottanut mieheen ihan sataprosenttisesti. En olisi ikinä uskonut kuulevani mieheni suusta monia asioita joilla hän eilen tätä ideaansa perusteli.
AP
jos en kerran aio häntä jättää. Kun hän ei omien sanojensa mukaan ainakaan ole jättämässä niin voisin ihan hyvin suostua kuulema. Hän ei halua että hänen jättämisestään tulee minulle mitään taloudellista hyötyä, näin hän sanoi.Olen aivan tyrmistynyt tästä koko jutusta, kun eilen hän otti asian esiin. Koen kyllä ihan itsekin itseni tällä hetkellä aika idiootiksi, mutta olen luottanut mieheen ihan sataprosenttisesti. En olisi ikinä uskonut kuulevani mieheni suusta monia asioita joilla hän eilen tätä ideaansa perusteli.
AP
on lukenut liikaa jotain miesten av- palstaa ja olettaa, että olet hänen kanssaan vain omaisuuden takia tai pelkää, että petät häntä ja jätät ja viet puolet rahoista mennessäsi? Onko hän yhtään mustasukkaista tyyppiä? Jospa häntä huolettaa enemmän se, että jätät, ja sitten katkerana miettii, että no ainakaan rahoja se ei vie.
että minkä ossuden talosta olet "tienannut" hoitamalla kotia - 20 %, 30 % vai 50 %? Sitten se merkataan avioehtoon. Selitä miehellesi että koska nyt tilanne kannalatasi näyttää sitä että sinulla on nolla omaisuus ja niehellä 100 %. Onko avioehto voimassa vain kuoleman varalle vai sekä eron että kuoleman varalle?
Sinänsä olen avioehdon kannattaja mutta kummankin on täysin ymmärrettävä mitä allekirjoittaa ja itkä ehdon vaikutukset ovat.
Jos ei maksa niin ÄLÄ allekirjoita mitään.
ihan riippumatta siitä, mitä mies lupaa ja aikooko mies pitää lupauksensa.