Lue keskustelun säännöt.
Miksi lestadiolaisnaiset hankkivat yliopistotutkinnon...
04.05.2011 |
Kun eivät kuitenkaan aio IKINÄ työllistyä alalle (tai minnekään muuallekaan) yhdeksikään pidemmäksi ajanjaksoksi, vaan olla koko ajan äitiyslomalla /hoitovapaalla?
Esim. Lapin ja Oulun yliopistot ovat TÄYNNÄ lestadiolaisnaisia, jotka "opiskelevat" jotain siihen asti kunnes alkaa eka äitiysloma, sitten taas vuodeksi yliopistolle odottamaan, sitten toinen äitiysloma, vuodeksi yliopistolle, kolmas äitiysloma... jne, jne, jne. Ja TIEDÄN tämän, koska opiskelen itse LaY:n taiteiden tiedekunnassa, ja ko. tdk on täynnä lestoja.
Mielestäni on väärin hyväksikäyttää ilmaista koulutussysteemiä hankkiakseen KORKEAkoulutuksen (en tarkoita yleissivistävää koulutusta kuten lukiota tai ammattiin valmistavaa koulutusta) yhteiskunnan kustannuksella, kun ei kuitenkaan koskaan ikinä tule "maksamaan takaisin" verojen muodossa tätä panosta menemällä töihin. Huvikseenko siellä opiskellaan? Miksi kouluttautua, jos ei aio työskennellä?
Lisäksi yliopistoihin on kova tunku, jokainen lestadiolaistyttö vie paikan joltain "tavalliselta" opiskelijalta joka koulutuksella jotain tekisikin ja josta hyötyisi.
Sama koskee tosin ihan tavallisiakin kotiäiteja, jotka kouluttautuvat kalliisti mutteivät mene töihin.
Kommentit (29)
korkeakoulutettujen työttömyysprosentti näyttää paljon paremmalta, jos iso osa valmistuneista ei koskaan edes mene työkkäriin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kaikki eivät halua kouluttautua ollenkaan, miksi heidän pitäisi maksaa muiden yliopistotutkinnot?
Töitä voi tehdä perheen ohessakin, eivät kaikki niitä lapsia joka vuosi saa. Ja siinä on vielä yleensä 20 vuotta aikaa luoda työuraa ja TYÖSKENNELLÄ lasten syntymän jälkeen.
Ja oikeinko sama koskee "ihan tavallisia" kotiäitejäkin? Onneksi tässä maassa jokaisella on oikeus kouluttautua ja opiskella, vaikkei työelämässä yhtäjaksoiseti olisikaan 20-65 ikäjakson välissä.
Samalla asenteella kukaan neljääkymppiä lähestyvä ei saisi edes alkaa opiskelemaan. Eihän hän oikein ehdi enää yhteiskunnalle maksaa opintojaan takaisin, vai kuinka?
pätemisen tarpeesta. Ei sitä 20 vuotta opiskelujen jälkeen ole juurikaan hyötyä tutkinnosta, jos ei ole ollut töissä alalla.
pätemisen tarpeesta. Ei sitä 20 vuotta opiskelujen jälkeen ole juurikaan hyötyä tutkinnosta, jos ei ole ollut töissä alalla.
Ja jos ei päivitä, miten luulee saavansa työtä niiden 20 vuoden jälkeen kotiäitinä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois kiva jos joku lestadiolainen vaivautuisi esittämään kantansa asiaan, kun niitä muutenkin näyttää hengailevan täällä niin paljon.
... että kaikki lestadiolaisnaiset ei mene naimisiin eikä saa lapsia. Ja toiseksi joku jopa voi käydä töissä vaikka on lapsiakin, uskokaa tai älkää - pienen tai ison perheen keskeltä.
Kolmanneksi myös lestadiolaisnaisella on ihmisarvo ja oikeus omaa elämää koskeviin päätöksiin, vaikkei sitä täällä palstalla juuri tajuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti jollain voi käydä niin "hyvä tuuri", ettei sitten saakaan lapsia ja pääsee oikeasti hyödyntämään koulutustaan.
No, koulutus on aina hyvästä, joten onpahan edes jotain fiksua ajanvietettä siihen asti, kun menee naimisiin ja alkaa penikoimaan.
Kolmanneksi myös lestadiolaisnaisella on ihmisarvo ja oikeus omaa elämää koskeviin päätöksiin, vaikkei sitä täällä palstalla juuri tajuta.
Nimenomaan tällä palstalla se tajutaan. Lestat ei vaan itse tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lestadiolainen, mutta olen opiskellut sekä muinoin opistossa, että yliopistossa, ja minulla on kaksi hyvää tutkintoa.
Silti olen ollut koko ikäni pätkätöissä koko ikäni, minusta itsestäni riippumattomista syistä. Pisin työjakso tähän mennessä on ollut 2v3kk, sekin osa-aikaisena. Yhteiskunta on siis maksanut minulle kohtuullisen kalliin koulutuksen lisäksi vielä melko paljon työttömyyskorvauksia.
Sinä et taida paljon arvostaa koulutusta ihan sivistyksen ja itsensä kehittämisen kannalta? kyllä lestadiolaiset haluavat oppia ja sivistyä ihan niin kuin muutkin.
Toiseksi akateeminen ammatti ja työpaikka antaa paljon paremmat äitiyspäivärahat kuin joku pienipalkkaisempi homma vähäisemmällä koulutuksella.
Sitä paitsi: äitien koulutus parantaa aina myös lasten mahdollisuuksia. Näin sanotaan kehitysmaista, ja kai se pätee lestadiolaisperheissäkin.
Tiesikö aloittaja, että naisella on ennen eläkeikää ja lapsentekovuosien jälkeen varovasti arvoituna noin 10 vuotta aikaa pelkkään työuraan?
Jos nuorin lapsi syntyy äidin ollessa 48 v. menee kouluun äidin ollessa 55 v, niin vielä sitä ehtii töihin.
Toinen on opettaja, meni naimisiin liki kolmikymppisenaä (oli työelämässä muutaman vuoden ennen esikoista) ja lapsia on tullut aika tasaisesti, joten on tehnyt vain lyhyitä sijaisuuksia. Kun lasten tulon tahti harvenee, aikoo hakea säännöllisempään työhön.
Toinen on DI, joka meni naimisiin samoin kolmekymppisenä, kärsi lapsettomuudesta ja nyt on nelikymppinen kolmen lapsen äiti ja käy töissä.
Ei minusta kovin pahaa koulutuksen hukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän on ollut töissä kaikkien lasten väleissä, ja nykyään hänellä oma yritys, joten tekee työtä äitiyslomallakin.
Erittäin ahkera ja kunnianhimoinen ihminen. Hän yhdistää loistavasti oman ajan ja työn ja lapset ja perheen. Perheessä tosin myös erittäin osallistuva isä, mikä osaltaan mahdollistaa äidin työn teon.
Koska kaikki eivät halua kouluttautua ollenkaan, miksi heidän pitäisi maksaa muiden yliopistotutkinnot?
Siksi heidänkin pitää maksaa muiden yliopistotutkintoja, jotta saadaan PARHAAT opiskelemaan ja tutkintoa vaativiin töihin, eikä vain RIKKAIMPIA.
Suomi on niin pieni ja vähäväkinen maa, että ei meillä ole varaa jättää koulutusta vain varakkaimpien etuoikeudeksi, sillä silloin menetettäisi paljon henkistä pääomaa.
Vai luuletko, että rikas lääkäri tai opettaja olisi parempi kuin viisas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisi asettaa myös aloitusikäraja yliopisto-opiskelulle. Meidän lääkiskurssilla vanhin opiskelija oli aloittaessaan 47v - eikä ollut lestadiolainen. Tuskin ehtii montaa kymmentä vuotta töitä tekemään kun valmistuu 53-vuotiaana. Pitäisi myös varmistaa psykologisin testein, ettei opiskelija tule sairastumaan psyykkisesti ja jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan. Tai vielä pahempaa - ettei opiskelija päätä vaihtaa alaa heti valmistuttuaan.
pitäisi olla lestakiintiö !!!!!!!!!!!!!varsinkin opettajankoulutuksessa
opiskelut aloittaessani, tulenko koskaan löytämään puolisoa tai menemään naimisiin.
Valmistuin 23-vuotiaana, avioiduin 26-vuotiaana ja sain ensimmäisen lapseni 29-vuotiaana. Nyt 36-vuotiaana minulla on neljä lasta ja takana yli kymmenen vuoden työura.
Lastenhoidon voi nyky-Suomessa jakaa siten, että myös isä pitää vanhempain- ja hoitovapaita. Meillä on myös päiväkodit, joissa lapsia hoidetaan vanhempien käydessä töissä.
Tiedän monia perheitä, en tosin VL, joissa lapset ovat "naisen oman projekti" ja äiti on kotona kolmen kanssa parhaimmillaan yhdeksän vuotta putkeen. Miten tällaisen naisen koulutukseen suhtaudutaan?
Ihmisen hedelmällinen ikä on kuitenkin varsin lyhyt verrattuna työikään, joten ei se pätkittäisyys ole ikuista. Myös työelämä on nykyään pätkittäistä ja moni nuori mies tai nainen tekee tahtomattaankin töitä pätkissä, vakaumuksestaan riippumatta.
On myös ihan turha ajatella, että joku vie toisen opiskelupaikan. Yliopistoihin ja korkeakouluihin on pääsykokeet eikä uskonnollisesta vakaumuksesta menetä eikä saa pisteitä.
Myös lapsettomuus on nykyään yleistä eikä sekään korreloi vakaumuksen kanssa. Jos minä olisin 19-vuotiaana jäänyt odottelemaan ensimmäistä äitiyslomaani, olisi jäänyt opiskelematta DI-tutkinto ja kuusi vuotta työkokemusta hankkimatta.
Lisäksi opiskelemaan pääsy ei anna mitään takeita siitä, työllistyykö ihminen ylipäätään tai säilyykö terveenä eläkeikään asti. Toinen voi olla useamman pätkän pois äitiyslomien vuoksi kun taas toinen voi jäädä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle kolmikymppisenä. Joku toinen voi olla kymmenenkin vuotta opintojen jälkeen työttömänä. Voisimme päättää, kenet näistä haluamme kouluttaa, jos vain tietäisimme etukäteen, miten kunkin meistä tässä elämässä käy.
Toiseksi akateeminen ammatti ja työpaikka antaa paljon paremmat äitiyspäivärahat kuin joku pienipalkkaisempi homma vähäisemmällä koulutuksella.
Kylläpä on ansaittuja päivärahoja taas!
Toinen on opettaja, meni naimisiin liki kolmikymppisenaä (oli työelämässä muutaman vuoden ennen esikoista) ja lapsia on tullut aika tasaisesti, joten on tehnyt vain lyhyitä sijaisuuksia. Kun lasten tulon tahti harvenee, aikoo hakea säännöllisempään työhön.
Toinen on DI, joka meni naimisiin samoin kolmekymppisenä, kärsi lapsettomuudesta ja nyt on nelikymppinen kolmen lapsen äiti ja käy töissä.
Ei minusta kovin pahaa koulutuksen hukkaamista.
Mutta mitä itse olen seuraillut, nämä vl:t jäävät pahasti jälkeen koulussa kaikesta, koska ovat koko ajan äitiyslomalla. Yliopistoakin vituttaa, koska saavat enemmän rahaa mitä aiemmin porukka valmistuu. Lastensaanti ja äitiyslomat vain hidastavat valmistumista.
ap
Koska kaikki eivät halua kouluttautua ollenkaan, miksi heidän pitäisi maksaa muiden yliopistotutkinnot?
Siksi heidänkin pitää maksaa muiden yliopistotutkintoja, jotta saadaan PARHAAT opiskelemaan ja tutkintoa vaativiin töihin, eikä vain RIKKAIMPIA.
Suomi on niin pieni ja vähäväkinen maa, että ei meillä ole varaa jättää koulutusta vain varakkaimpien etuoikeudeksi, sillä silloin menetettäisi paljon henkistä pääomaa.
Vai luuletko, että rikas lääkäri tai opettaja olisi parempi kuin viisas?
Lääkäristä tulee aina rikas, oli viisas tai ei. Onneksi, koska pitää opiskella 8 vuotta.
Töitä voi tehdä perheen ohessakin, eivät kaikki niitä lapsia joka vuosi saa. Ja siinä on vielä yleensä 20 vuotta aikaa luoda työuraa ja TYÖSKENNELLÄ lasten syntymän jälkeen.
Ja oikeinko sama koskee "ihan tavallisia" kotiäitejäkin? Onneksi tässä maassa jokaisella on oikeus kouluttautua ja opiskella, vaikkei työelämässä yhtäjaksoiseti olisikaan 20-65 ikäjakson välissä.
Samalla asenteella kukaan neljääkymppiä lähestyvä ei saisi edes alkaa opiskelemaan. Eihän hän oikein ehdi enää yhteiskunnalle maksaa opintojaan takaisin, vai kuinka?