Musliminainen vastaa kysymyksiin hetken
Kommentit (12)
Näitkö valon vai tuliko Muhammed yöllä ja rakasteli vai miten se käy?
Ei kumpikaan.
Olen jo teini-ikäisestä etsinyt uskontoani, sitä mikä tuntuu oikealta ja tutustuin moniin eri uskontoihin. Luin Raamatun, luin Koraanin, tutkin vaikka mitä uskontoaiheisia kirjoja.
Sitten se välähti, tämä se on, Islam. Etsin aina vain lisää tietoa ja olin varma, haluan olla muslimi.
On, olen naimisissa ja meillä on kolme lasta.
Epäiletkö koskaan uskoasi?
Uskotko tosiaan, että toisin uskovat joutuvat helvettiin?
Mitä asioita olet kaivannut "vanhassa" elämässäsi?
Oletko "tiukkis", vai poimitko rusinat pullasta? ;)
Entä mitä asioita sinun on ollut vaikeaa hyväksyä islamissa?
Onko miehesi muslimi, jehova, kristitty, juutalainen, hindu, budhalainen vai jokin muu? Jaksaako joku mies oikeasti katsoa muslminaista jos itse ei ole muslimi?
Epäiletkö koskaan uskoasi?
Uskotko tosiaan, että toisin uskovat joutuvat helvettiin?
Epäiletkö koskaan uskoasi?
Uskotko tosiaan, että toisin uskovat joutuvat helvettiin?
Olen ollut nyt lähes 10 vuotta muslimi. En epäile uskoani, mutta joskus keskustelen toistenkin muslimien kanssa, että onkohan tämä nyt oikeasti näin, ollaanko käsitetty tämä kohta oikein jne. Esim. onko niin hirveää jos tekee wudun (sen pesun ennen rukousta) ja sitten pieraisee, täytyisi pestä uudelleen mikä on meistä aika turhaa... Siis kunnioitamme Jumalan sanaa mutta kaikki nuo asiat eivät ole Koraanissa, vaan ne on ihmisten tulkintoja ja niistä ei aina tiedä onko se nyt ihan noin. Koraanissa lukee muistaakseni että pese kasvosi, suusi, kätesi ja jalkasi kun menet rukoukseen. Ei puhuta pieruista.
Minä uskon, että ne jotka eivät usko Jumalaan, joutuvat helvettiin tms. kurjempaan paikkaan. Haluan uskoa, että sinne pääsevät myös kristityt ym. jotka uskovat yhteen Jumalaan.
Mitä asioita olet kaivannut "vanhassa" elämässäsi?
Oletko "tiukkis", vai poimitko rusinat pullasta? ;)Entä mitä asioita sinun on ollut vaikeaa hyväksyä islamissa?
Olen kaivannut sitä joulun tunnelmaa. En uskonnollisessa mielessä (vanhempani eivät ole mitään uskovaisia) vaan sitä hiljaista tunnelmaa, niitä ruokia, niiden laittoa. Nämä pienet muistot kumpuavat lapsuudesta. En silti vietä joulua omassa kodissani, mutta jos vanhempani viettävät sitä kotonaan (he eivät ole muslimeja mutta eivät kuulu kirkkoonkaan) menemme heille kylään ja syömme herkkuja mukana, kutsuttuina vieraina tietenkin, ja annamme heille lahjoja. Mutta omaa kotia emme koristele emmekä osta toisillemme tai lapsillemme lahjoja tms.
En koe olevani kovin tiukkis. Riippuu vähän asiasta. Jotkut asiat ovat minulle hyvin tärkeitä, toiset vähemmän.
Islamissa itsessään en nyt keksi asioita joita minun olisi vaikea hyväksyä. Mutta joissakin muslimimaissa on niin outoja tapoja ja perinteitä, joita tehdään Islamin varjolla, niitä en hyväksy enkä ymmärrä.
Onko miehesi muslimi, jehova, kristitty, juutalainen, hindu, budhalainen vai jokin muu? Jaksaako joku mies oikeasti katsoa muslminaista jos itse ei ole muslimi?
Minun miehenikin on muslimi, mutta kuului ennen kristinuskoon kuten minäkin.
Mitä opetatte lapsillenne? Entä miten Sinun vaatetuksesi, käytätkö tätä islamnaisten "kaapua"? En tiedä oikeaa termiä, toivottavasti ei loukkaa. Vaikuttaako uskontonne miten lastenne arkeen, onko koulussa mitään kummempia erikoisjärjestelyjä ja muiden lasten suhtautuminen? Miten reagoit ihmisiin jotka arvostelevat päätöstäsi ja kokevat että sinua alistetaan?
Mitä opetatte lapsillenne? Entä miten Sinun vaatetuksesi, käytätkö tätä islamnaisten "kaapua"? En tiedä oikeaa termiä, toivottavasti ei loukkaa. Vaikuttaako uskontonne miten lastenne arkeen, onko koulussa mitään kummempia erikoisjärjestelyjä ja muiden lasten suhtautuminen? Miten reagoit ihmisiin jotka arvostelevat päätöstäsi ja kokevat että sinua alistetaan?
Opetamme lapsillemme uskontoamme niin hyvin kuin osaamme ja lapsentahtisesti ja ikään sopivasti. Esikoinen käy myöskin Koraanikoulua kerran viikossa, on kuin "pyhäkoulu" kristityillä.
Minä pukeudun ihan kuin muutkin suomalaiset, aika arkisiin väreihin, en kovin räikyviin. En vain käytä lyhyitä hameita tai avonaisia paitoja. Huivia en käytä vielä. En käytä mitään islamnaisten kaapuja, olen ihan suomalainen ja en pukeudu muiden kulttuurien mukaan. Pukeudun siveästi, en esittele muotojani, mutta pukeudun mielestäni ihan tavallisesti.
Lapsemme syövät koulussa yleensä kala-kasvisruokaa, joskus ottavat kanaa ja nautaa. Sianlihaa emme syö emmekä sianliivatteesta tms. tehtyä ruokaa.
Muita järjestelyjä ei ole, ihan hekin laulavat joulupukkia ym koulussa, ja tietävät, että se on kristittyjen juhla, ei meidän, mutta saavat toki laulaa ja näytellä mukana kun haluavat.
Lapsillamme on kavereita eikä korviini ole kuulunut, että heitä pidettäisiin poikkeavina tai muuten erilaisina. Ulkonäöstäkään ei huomaa uskontoa, eihän heissä ole kuin 100 % suomalaista verta.
Minua naurattaa usein ihmisten kommentit, että musliminaiset ovat alistettuja. Ehkä jotkut ovatkin, mutta se ei välttämättä johdu uskonnosta vaan kulttuurista. Minä en tunne itseäni alistetuksi eikä mieheni yritä mitenkään alistaa minua. Minä vain myhäilen sellaisille kommenteille ja ajattelen mielessäni, että ettepä tiedä miten ihanaa minun elämäni onkaan.
Näitkö valon vai tuliko Muhammed yöllä ja rakasteli vai miten se käy?