Päiväkodin henkilökunta
Kohteletteko samalla tavalla lapsia riippumatta vanhempien vaatimuksista?
tuli mieleen toisesta ketjusta, jossa äidit vaativat että heidän piltin kaikki tekemiset eri tilanteissa muistetaan miten ovat reagoineet ja tehneet.
Itse en kykenisi muistamaan 25 piltin tekemisiä syötäessä (3 kertaa päiväkodin päivän aikana, tekee 75 ruokailukertaa yhteensä, jotka pitäisi tilittää vanhemmille), en ohjattuja hetkiä enkä ulkoiluja (yhteensä 50 ulkoilua, jotka pitäisi jäädä mieleen).
Olen kuitenkin selvinnyt yliopistosta ja lukiosta erinomaisin arvosanoin, joten muisti ei ole kaikista heikoin.
Eli miten voi muistaa kaikkien lasten kaikki tekemiset, vai onko niin, että pirkkokallejen tekemiset painetaan mieleen, koska tiedossa on, että heidän mamma porhaltaa ja odottaa kaikkien selittävän juuri heidän lapsen päivänkulun minuutintarkasti.
Oletteko tarkempia niiden lasten pukemisen ja kehumisen ja huomioimisen ja kaiken kohdalla, jonka mamma tulee paikalle aamulla, ja sanoo, että meidän pirkkokallen hiukset pitäisi letittää kun enhän minä tärkeä ihminen tietenkään itse ehdi, kun porhallan kohta tärkeään työhöni jakkupuku päällä, ja minä en tietenkään ehdi ainokaiseni hiuksia laittaa (itse en koskaan kehtaisi, koska ajattelen sen kuuluvan minun aamutoimiin, ei hoitajan, jolla on 25 lasta siinä valvottavana).
ja joka kertoo, että kallemarkuksella on vielä yöhousut jalassa, mutta menettehän ensimmäiseksi vessaan ja sieltää vaihdatte vaatteet hänelle ja sitten syötätte ja vahditte HÄNEN vieressä että syö. ja niin pois päin.
Miten paljon vanhempien vaatimukset vaikuttavat? Saavatko lapset erilaisen hoidon sen mukaan, miten röyhkeä ja vaativaiset vanhemmat hänellä on?
Kommentit (35)
Kyllä se on vaan niin, että meidän kuuluu muistaa pääpiirteittäin lapsen päivästä moniakin asioita.
Ruokailuun ja uneen liittyvät asiat on tietysti muistettava, mutta myös henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat.
Jos asioita on muuten vaikea muistaa, voi apuna käyttää havainnointivihkoa.
En pysty kuvittelemaan tilannetta, missä en olisi edes jollakin tavoin kärryillä, että miten kullakin lapsella on mennyt.
Havainnointiin täytyy ottaa tietoinen ote.
Aamuvuorolainen tietysti raportoi iltavuorolaiselle aamulla tapahtuneet asiat.
palautetta mutta "iiihaaaan kiiivaaaa pääääiiiivä" alkaa jokapäiväisenä hokemana kuulostaa kovin nololta.
Etenkin kun tässä taannoin kävi niin että lapsi siirtyi isompien ryhmään ja aina tuli tuo ihan kiva päivä-kommentti kunnes sitten yks perjantai hoitaja vetäisi syrjään ja sanoi että "kuule kun tää teidän Jussi on nyt käyttäytynyt JO KAKSI VIIKKOA tosi huonosti! Matkii koko ajan isompia eikä tottele sääntöjä".
Olin pöyristynyt! Kaksi viikkoa huonoa käytöstä ja toisten kiusaamista ja KUKAAN ei välitä sanoa siitä meille vanhemmille. Sitten ryhdytäänkin jo ehdottelemaan avustajan tarvetta lapselle yms.
Tuo käyttäytymisen muutos johtui isojen ryhmään siirtymisestä koska loppui kun asiaa käytiin kotona läpi ja annettiin pieniä palkintoja hyvin sujuneesta päivästä.
Olin sitten johtajana yhteydessä ja sanoin että me oletamme että meille kerrotaan JOS/KUN lapsemme toimii epärehellisesti tai väärin toisia kohtaan, kiusaa, puhuu rumia tms.
Ihan siitä syystä että voimme asian sitten käydä myös kotona läpi. Ei siitä nyt mitään älyttömiä sanktioita voi kotona antaa mutta ihan sen vuoksi käydä läpi että huono käytös loppuu ja että lapselle ei jää sellainen kuva että vanhemmille voi syöttää puppua ihan kivasta päivästä koska todellisuudessa aina ei ole ollut ihan kiva päivä.
Minä OLETAN että tuollaiset erityiset asiat mainitaan. Tiedän lapseni kohdalta että hän todellakin syö hyvin (toinen vakiokertomus päivästä on "Jussi on syönyt hyvin") eli siitä ei ole epäilystä eikä sitä tarvitse erikseen mainita.
2 viikkoa on mielestäni liian pitkä aika antaa lapsen kiusata päivittäin toisia (vie leluja kädestä, ottaa polkupyörän väkisin toiselta, syö toisten ruokia jne) tai pistää ranttaliksi joka asiassa.
Lapsihan huomasi että vaikka tekis mitä niin äidille sanotaan aina että oli kiva ja hyvä päivä. Kun kotiin tulee viesti että onkin ollut huono päivä niin puhumme asiasta kotona ja menee pitkän aikaa tosi hyvin koska lapsi muistaa että äiti saa joka tapauksessa tietää eikä kannata edes esittää että on ollu hyvä päivä jos ei kerran ole ollut.
että sitten JOS sattuisi käymään niin että Jussi syökin tosi huonosti niin toivon että asiasta mainitaan! =) Koska se on hyvin harvinaista niin oletan että lapsi on kipeä/tulossa kipeäksi jos ei ruoka maistu ja voimme seurailla kotona.
Vaatetuksesta oletan sen verran että kun on pyydetty nimeämään vaatteet niin silloin on löydyttävä ne omat vaatteet eikä kaverin vaatteet päälle.
Meillä on aina riittävästi vaihtovaatteita, on saappaat ja sadeasut tarhassa, villasukkaa, käsinettä, kevyempää lakkia yms. vuodenajasta riippuen. Joka ainoassa sukassa ja alkkarissakin on nimilappu silitettynä ja silti Jussin vaatteita eksyy muiden päälle tai muiden vaatteita Jussin päälle.
Keväällä oli tilanne kotiin hakiessa että Jussilla oli numeron 21 saappaa jalassa vaikka hänen kenkänsä (ja jalkansa ennenkaikkea!) ovat kokoa 24. Saappaat oli sullottu jalkaan ja pois ottaminen oli melkoinen tehtävä; minä kiskoin kenkää ja hoitaja piti pojasta kiinni! Selitys oli että kun nää oli tuossa vapaana niin oletettiin että ne on Jussin kun ei muita löytynyt. Hassua vaan kun Jussin kengät oli Jussin omalla NIMETYLLÄ paikalla kenkähyllyssä ja kengissä luki isolla JUSSI H.
Hain lapseni kotiin ulkoilusta, hoitopäivä oli päättymässä.
Kyselin ryhmmän hoitajalta jotain päivän kulusta lapsen lähtiessä vessaan...
-Juu, hän on syönyt ja nukkunut ihan hienosti...
Katsoin hieman, -Anteeksi kuinka, lapsihan tuli vasta päiväunien jälkeen muutamaksi tunniksi, että pääsin lääkäriin käymään. Lounaan oli syönyt kotona, nukkuma-aikaan ei oltu päiväkodissa.
Niin vain kerrottiin asiaa vaikkei hoitaja "tiennyt" ihan tarkkaan.
Hain lapseni kotiin ulkoilusta, hoitopäivä oli päättymässä.
Kyselin ryhmmän hoitajalta jotain päivän kulusta lapsen lähtiessä vessaan...
-Juu, hän on syönyt ja nukkunut ihan hienosti...
Katsoin hieman, -Anteeksi kuinka, lapsihan tuli vasta päiväunien jälkeen muutamaksi tunniksi, että pääsin lääkäriin käymään. Lounaan oli syönyt kotona, nukkuma-aikaan ei oltu päiväkodissa.
Niin vain kerrottiin asiaa vaikkei hoitaja "tiennyt" ihan tarkkaan.
Luultavasti hoitaja ei muistanut että pojalla olisi ollut ongelmia unien ja ruokailun kanssa joten hän oletti että ne menivät hyvin. Niinkuin varmaan menivätkin siellä kotona.
Haluan että muistetaan onko ollut jotai vaikeuksia, kahinaa, levottomuutta, surua tms. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että joka kerta sanotaan päivän menneen hyvin ja sitten illalla lapsi sängyssä nukkumaan mennessä kertoo että "Matti heitti mua kepillä ja aloin itkeä"...monta kertaa olen joutunut jälkikäteen kärttämään tietoa siitä mistä mustelmat lapsen poskeen tulleet...
eskarin aloittanut lapsemme toi kotiin reissuvihossaan terveiset, että eskari on alkanut kaikilla oikein hyvin ja omasta lapsestani oli väärällä nimellä maininta "Pekka" on pärjännyt hyvin nämä muutamat päivät.
No, poikani nimi ei edes ole "Pekka", mutta en ajatellut vetäistä hernettä nenään kömmähdyksestä, opettelussahan ne opetkin siellä näin alkuun ovat näiden lapsien kanssa..
mutta aina jokaista rään syömistä ja kepillä viskomista ei tule huomattua:)
Mutta tyytyväisiä 9,8 arvosanalla vanhemmat päiväkotiimme ovat olleet.
Se on vaarallista! Joko olette laiskoja akkoja jotka seisotte ringissä juoruamassa tai sit teitä on liian vähän jos ette kepeillä heittelyä huomaa...
kun en koskaan vaadi mitään, enkä kysele mitään.
Pääasia, että lapsillani on ollut tarvittaessa hoitopaikka :)
Se on vaarallista! Joko olette laiskoja akkoja jotka seisotte ringissä juoruamassa tai sit teitä on liian vähän jos ette kepeillä heittelyä huomaa...
Ihana, saatiin tästä juuri päivän naurut:D
ja olivat jo toisella puolella eikä kukaan hoitajista huomannut...ohikulkija sitten tuli sanomaan. Kyllä niitä touhuja siellä ulkona pitäis vahtia silmä kovana...kivillä ja kepeillä heittely pitää karsia kokonaan pois!
"ammattilainen" ei aina kaikkea huomaa? Se on ihan ammatinvalintakysymys....
ei huomata kun siellä seisoskellaan juoruamassa ja lapset touhuavat mitä sattuu...niin moneen kertaan nähty!
että jotakin palautetta odotan päivästä. Ei välttämättä sen ihmeempää kuin että on ollut tosi innoissaan siitä, että pääsee viikonloppuna laivalle. Tai söi tänään jopa herneitäkin, vaikka ei yleensä tee niin. On se vaan ontto tunne vanhemmalle kuulla, että kaikki on mennyt hyvin, jos lapsi on kotona kiukkuinen eikä suostu puhumaan päivästä. Illalla sitten huomataan isot mustelmat ja kuhmut, ja seuraavana päivänä käy ilmi, että joku toinen lapsi oli käynyt kimppuun ja lyönyt. Ei tule kiva tunne vanhemmalle, ei.
Ei sen hoitajan tarvitse 25 lasta muistaa. Osa haetaan aikaisemmin, ja yhtä aikuista kohdenhan saa olla 7 lasta (yli 3-vuotiasta) eli suunnilleen 7 lapsen asiat pitäisi muistaa yksin, muutenhan pihalla on myös aina toinen aikuinen, jos lapsia on enemmän, ja tällöin se toinenkin varmaan muistaa joitakin asioita. En usko, että kukaan vanhempi haluaa aivan pikkutarkan selonteon vessakäynteineen ja syömisineen mutta jotakin infoa siitä lapsen päivästä täytyy saada.
joku poika heitti kiven murikalla niin että hammas irtosi...kukaan ei kuulemma ollut nähnyt mitään ja kotona tyttö kertoi että poika oli heitellyt useammankin kiven...onneks kyseessä maitohammas!
Olen lukemattomia kertoja pyytänyt, että päiväkodissa vaihdettaisiin siistit vaatteet likaantuneiden tilalle, kun kerran tuon sitä vaihtovaatetta. Tai tarkemminkin sanoen, opastettaisiin lasta vaatteiden vaihdossa, sillä hän pukee jo itse. Mutta taas tänään lapsi tuli kotiin kolmen nyrkinkokoisen perunamuusitahran kanssa. Mikä siinä on niin vaikeaa, että lapset ei olisi yltäpäältä ruoan peitossa? Varsinkin talvisin ärsyttää, kun ruokaisten vaatteiden päälle laittavat talvihaalarit, jotka sitten ovat sisäpuolelta perunamuusissa tai kalakeitossa. Tätä asiaa on vuosi taisteltu päiväkodin kanssa, mutta edistystä ei tapahdu.
että mitä on tehnyt, ellei väkisin paina mieleen.
Särmempi tenava tulee muistettua niin paljon helpommin.
up