asperger-lapsi käy hermoille

ei aspergeria diagnosoida?



Onhan se välillä aika haastavaa. Assi tuleentuu herkästi, kun hänen rutiininsa rikkoutuvat. Itseäni helpottaa kuitenkin, kun tiedän, mistä se tuleentuminen johtuu. Ei assi piruuttansa hepuloi, hänelle vaan koko sosiaalinen maailma näyttäytyy melkoisena kaaoksena ja hän yrittää epätoivoisesti hallita pelottavaa kaaosta luomalla sille omia sääntöjään ja rutiinejaan.



Sanoisinpa siis, että perehdy aspergeriin lisää! Tieto helpottaa omaa asennoitumista ja monista opuksista saa vinkkejä käytännön tilanteisiin.



Itse mm. tilasin just Autismi- ja aspergerliitosta todella hyvän opuksen, jota aion käydä läpi assini kanssa yhdessä.



http://www.autismiliitto.fi/julkaisut_ja_myynti/myytavat_julkaisut



Se on tuo TOIMINTARAJOITE - MITEN SE VAIKUTTAA ELÄMÄÄSI? (Autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Hinta á 15 euroa, kannattaa kysyä toimistosta, millä hinnalla lähettävät ulkomaille.



Mitä tulee sisarsuhteisiin, niin joo... siskolle olemme kertoneet, miksi veikka on sellainen kuin on. Että kannattaa antaa veljen tosiaan painaa valot rappukäytävään, koska se on veikalle ihan hirveän tärkeää ja hän suuttuu, jos ei saa.



Mutta siskoa ei muuten saa jättää vähemmälle mistään, ei vanhempien huomiosta varsinkaan. Eikä siskon tarvitse sietää muksimista, vaikka veli kuinka tuleentuu... pyrimme aina estämään käsikähmät ja jos joku rysy syntyy (nykyään jo onneksi harvoin), tilanne selvitetään ja määrätään tarvittaessa arestia. Eli assilla ei ole lupaa käydä päälle, vaikka kuinka tuleentuisi.

SPURDDDDE SSPÖRDREE ENBIIINN EBIN LANKA HERMANNI XDDDDDDDDDDDDDDDDD

Omasta jaksamisestasi pidä huolta. Kannattaa värvätä kaikki mahdolliset ihmiset avuksi, hajasijoittaa lapsia vaikka hoitoon, jos joku ei jaksa sekä assia että nt-siskoa.



Ja sitten... lapset ainakin meillä leikkivät aika vähän yhdessä (assi kun ei ainakaan meillä juurikaan leiki mitään juonellista ainakaan), mutta ne vähät yhteiset mieluisat tekemiset vaalitaan tarkasti. Eli majoja rakentavat yhdessä, leipovat yhdessä, piirtävät yhdessä ja käyvät yhdessä vanhempien kanssa esim. uimassa.



Ja vielä yksi juttu: anna siskon olla vihainen veljelleen ja sanoa se ääneen! Ei siskon aina tarvitse veljestään tykätä ja on varmasti todella helpottavaa, että sen saa sanoa ja silti maailma ei kaadu. Jos siskoa alkaa hyssytellä liikaa, hän ei enää uskalla ilmaista, että asiat eivät ole hyvin ja häntä kiukuttaa - se ei ainakaan kohenna sisarusten välejä, jos pakolla pitää näytellä Hyviä Sisaruksia, aiheuttaa vaan katkeruutta lisää. (en nyt väitä, että olisit noin toiminutkaan, mutta tulipa vaan mieleen asiasta).



-2-

SPURDDDDE SSPÖRDREE ENBIIINN EBIN LANKA HERMANNI XDDDDDDDDDDDDDDDDD

taisi pienen käsi iskeä näppikseen?

Kaks sanaa. Pers Purilainen XXXXXXXXXXXXDDXDXDXDD

ole asperger-lapsi terrorisoinut ketään, on enemmänkin omissa oloissaan ja tekee omia juttuja, keskittyen niihin ihan 100%



Mutta kuten tiedämme, on erilaisia asperger-lapsia

Ja ei se leima mitään muuta, ole onnellinen että ei ole mitään leimaa päälle lyöty

meitä suomalaisia on täällä niin vähän. En siis tahdo "leimata" lastani, jos joku meidät tästä siellä Suomessa tunnistaisi.



Juu tosiaan meilläkin on tuota pikkusiskon muksimista. Ja äärettömän tarkkaa sääntöjen noudattamista. Assilapsi ei siis ymmärrä laisinkaan, että joskus on ihan ok livetä tietyistä säännöistä. Hän ei ymmärrä ollenkaan tavallista huumoria ja on todella, todella rajoittunut ruokien suhteen. Tämä aiheuttaa todellista ongelmaa, koska lisäksi hänellä on monia allergioita ja kuitenkin haluaisin, että myös hän syö terveellistä ruokaa (yleensä hän irvistelee lähes kaikelle mitä tarjoan). Sama juttu äänien suhteen (ei kestää musiikkia eikä kovaa meteliä). Esim. äsken hän suuttui todella kun me pidimme kuulemma liian kovaa meteliä pikkusiskon kanssa ulkona (nauroimme sulkapalloa pelatessamme). Itse ei tosin voi osallistua mihinkään peliin, koska ei kestä häviämistä.



Lisäksi hän on äärettömän epäsosiaalinen, mikä on tosi raskasta. Me muut kyläilisimme mielellään, mutta hän ei halua lähteä mihinkään eikä hän myös halua ketään vieraita meille. Jos meille tulee vieraita hän sulkeutuu omaan maailmaansa omaan huoneeseensa. Fyysisesti hän saattaa tuolloin olla vielä läsnä, mutta henkisesti ei. Huoh.



Kiitos tosta linkkivinkistä. Pitänee tilata kys. opus.

onko teillä muita lapsia? Miten sisarukset suhtautuvat assi-lapseen?

oikeasti opettaa sille as-lapsellekin, että vaikka hänen on muita vaikeampi pitää impulssinsa kontrollissa - eli olla muksimatta ja käyttäytyä kunnolla, HÄNEN ON SILTI OPETTAVA TEKEMÄÄN NIIN. Ja meillä on tullut hyvi ätuloksia sillä,e ttä on ihan suoraan puhuttu sen assilapsen kanssa tästä. Kerrottu ja selitetty, että sulla on tämmöisiä ongelmia. Sitten on puhuttu, että mistä ne hänen kummalliset reaktionsa johtuvat - yleensä annettu sen lapsen selittää itse miten pahalta ja kaoottiselta tuntuu, vaikka joskus tässä joutuu kyllä vahan antamaan sanoja. Ja sitten on puhuttu ja harjoiteltu sitä, että no mitä sitten voisi tehdä sen pahanolon ja kaoottisen olon lievittämiseksi, jotain mikä olisi hyväksyttävämpää, mukavampaa ja parhaassa tapauksessa tehokkaampaa oikeasti parantamaan tilannetta. ON opeteltu menemään pois sellaisesta tilanteesta, jota ei kestä. On opeteltu käyttämään kuulosuojaimia. On opeteltu rituaaleja, joilla voi hillitä itseään kun harmittaa ja hermostuttaa. TÄrkein oppi on lopulta tuo mennä pois, toiseen huoneeseen. toiseen nurkkaan tai edes omiin ajatuksiin.



Puheen yhteydessä on hyvä käyttää piirroksia. Kokeile piirtää sarjakuvia siitä, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa hän hermostuu ja miksi. Piirrä yksi sarjakuva siitä, mitä seuraa jos hän reagoi kuten yleensä regoi ja sitten pari muuta vaihtoehtoisista menetelmistä. Selitä, miten muut ihmiset reagoivat hänen kohtauksiinsa, huutamiseen, muksimiseen etc. Hän on niin vanha, että hänen pitäisi tietää se itsekin, mutt akoska hän on assi, hän ei todennäköisesti ole tullut ajatelleeksikaan,e ttä muut ihmiset eivät ajattele ja tunne kuten hän, eivätkä siksi ymmärrä ja hyväksy hänen reaktiotaan.



Samalla puhemenetelmällä on pähkitty Myös muutoksia ja tilanteita, joista säännöistä voi ja pitää luistaa (valkoisia valheita, etc). SIllä voi harjoitella. TÄmä kaikki vaan vaatii aikaa ja toistoja ja aikaa ja toistoja.



Muutoksien sietämiseen auttaa myös se, kun niistä kerrotaan etukäteen. "yleensä näin mutta tänään teemmekin noin".



Sen metelin suhteen on todella niin, että hän ei siedä sitä. Kuulosuojaimet voivat auttaa, mutta voitte te muutkin vähän harkita, että kuinka hirveää metakkaa pidätte.



Meidän assi on nyt 13 ja mainituissa asioissa ei enää ole ongelmia. Joissain muissa on, mutta itse asiassa juuri nyt menee tosi hyvin.

Olen yrittänyt tuhat miljoonaa kertaa selittää, että toisia ei lyödä, ei koskaan eikä missään tapauksessa. "Hassua" on, että hän ei ikimaailmassa lyö ketään muuta (esim. koulussa luokkakavereitaan) kuin pikkusiskoaan. Pikkusiskoon purkaa kiukkunsa tönimisenä tai lyönnillä. Ei mitään nyrkillä lyöntejä, mutta koska pikkusisko on monta vuotta nuorempi, niin pidän kyllä tätä käyttäytymistä todella vakavana.



Mitään hirveää metakkaa meillä ei pidä kukaan. Tässä tämän päiväisessäkin oli kyseessä 6-vuotiaan ja minun naureskelusta esim. sille jos ei osunut sulkapalloon tai jos löi hassusti.



Samoin tämä assimme puhuu todella törkeästi pikkkusiskostaan, eikä millään meinaa ymmärtää, että pikkusisko ei osaa tiettyjä asioita koska hän nuorempi. Tämä assimme on superlahjakas monissa asioissa (ns. pikkuprofessori) eikä voi ymmärtää, miksi pikkusisko ei myöskään ole kiinnostunut vastaavista asioista joista hän itse oli pikkusiskon ikäisenä. Samoin assimme pitää siskoa tyhmänä, koska hän on kiinnostunut tietyistä asioista, joista assimme ei voisi olla vähemää kiinnostunut.



No, nyt olen jo tässä istuskellut ja keräillyt itseni kasaan. Pitänee lähteä pyörittämään tätä sirkusta :) AP

meitä suomalaisia on täällä niin vähän. En siis tahdo "leimata" lastani, jos joku meidät tästä siellä Suomessa tunnistaisi. Juu tosiaan meilläkin on tuota pikkusiskon muksimista. Ja äärettömän tarkkaa sääntöjen noudattamista. Assilapsi ei siis ymmärrä laisinkaan, että joskus on ihan ok livetä tietyistä säännöistä. Hän ei ymmärrä ollenkaan tavallista huumoria ja on todella, todella rajoittunut ruokien suhteen. Tämä aiheuttaa todellista ongelmaa, koska lisäksi hänellä on monia allergioita ja kuitenkin haluaisin, että myös hän syö terveellistä ruokaa (yleensä hän irvistelee lähes kaikelle mitä tarjoan). Sama juttu äänien suhteen (ei kestää musiikkia eikä kovaa meteliä). Esim. äsken hän suuttui todella kun me pidimme kuulemma liian kovaa meteliä pikkusiskon kanssa ulkona (nauroimme sulkapalloa pelatessamme). Itse ei tosin voi osallistua mihinkään peliin, koska ei kestä häviämistä. Lisäksi hän on äärettömän epäsosiaalinen, mikä on tosi raskasta. Me muut kyläilisimme mielellään, mutta hän ei halua lähteä mihinkään eikä hän myös halua ketään vieraita meille. Jos meille tulee vieraita hän sulkeutuu omaan maailmaansa omaan huoneeseensa. Fyysisesti hän saattaa tuolloin olla vielä läsnä, mutta henkisesti ei. Huoh. Kiitos tosta linkkivinkistä. Pitänee tilata kys. opus.

Aistiyliherkkyydet ovat hyvin tyypillisiä tosiaan asseille. Meillä on käytössä mm. traktorin kuulosuojaimet, niitä saa lapsi kotona käyttää aina, kun joku ääni käy hermoille. Kyse ei välttämättä ole äänen kovuudesta, vaan korkeudesta ja sävystä.

Olemme aika karskisti pakottaneet assin sietämään jonkin verran kyläilyä. Koko perhe ei voi linnoittautua neljän seinän sisään vain yhden jäsenen vuoksi. Kylässä assi saa pelata omiaan tai lukea, jos huvittaa - mutta mukaan on lähdettävä. Kotona saa olla omassa huoneessaan, jos tulee vieraita.

Pitkälti tuo ääniyliherkkyys muuten juontaa siitäkin, että assin on tosi vaikea erotella virikkeitä vähemmän tärkeisiin ja tärkeisiin. Yksi autismikirjoon erikoistunut puheterapeutti kuvasi tilannetta sopeutumisvalmennuskurssilla näin: ihmisellä on aivoissaan kohta, joka lajittelee eri aistien havainnot eri osiin aivoja: kuulohavainnot kuulokeskukseen, näköhavainnot näkökeskukseen jnejne. Normaali-ihmisellä se toimii sujuvasti ja nanosekunnisosassa, kohta toimii kuin taitava liikennepoliisi ja ohjaa aistisignaalit eteenpäin. Mutta autismikirjon ihmisellä se liikennepoliisi on karmeassa kankkusessa ja eka päivää töissä. Lajittelu kestää ja kestää ja menee mönkäänkin.

SEN vuoksi assille on tuskaisaa joutua tilanteeseen, jossa ympäristöstä tulvii monia päällekkäisiä signaaleja. Ihmisten kanssa oleminen on tuskaisaa, koska ihminen viestii IRL monella tasolla, on ilmeitä, ääniä, kehon asentoa, sanat (jotka nekin monimerkityksisiä käyttöyhteydestään riippuen)... moni assi tykkää sen vuoksi kommunikoida netitse, että netissä viesti etenee yhdellä, kirjoitetun sanan tasolla.

Ja meluisa ryhmätilanne, se on myrkkyä.

PS: tästäkin asiasta on hyvin tuossa mainostamassani kirjassa.

-2-

kun se on assin kanssa rankkaa, vaikka on hyvässä koulussa as-luokalla, saa terapiaa ja vanhemmat omaa tukea ja on oltu koko perhe sopuetumisvalmennus kurssilla, kaupungissa toimii vanhmpien vertaisryhmä etc. - meillä jäi ulkomaan keikka väliin, kun otettiin selvää, ettei asille sopivia kouluja/päiväkoteja olis ollut tarjolla...

Olen yrittänyt tuhat miljoonaa kertaa selittää, että toisia ei lyödä, ei koskaan eikä missään tapauksessa. "Hassua" on, että hän ei ikimaailmassa lyö ketään muuta (esim. koulussa luokkakavereitaan) kuin pikkusiskoaan. Pikkusiskoon purkaa kiukkunsa tönimisenä tai lyönnillä. Ei mitään nyrkillä lyöntejä, mutta koska pikkusisko on monta vuotta nuorempi, niin pidän kyllä tätä käyttäytymistä todella vakavana.

Mitään hirveää metakkaa meillä ei pidä kukaan. Tässä tämän päiväisessäkin oli kyseessä 6-vuotiaan ja minun naureskelusta esim. sille jos ei osunut sulkapalloon tai jos löi hassusti.

Samoin tämä assimme puhuu todella törkeästi pikkkusiskostaan, eikä millään meinaa ymmärtää, että pikkusisko ei osaa tiettyjä asioita koska hän nuorempi. Tämä assimme on superlahjakas monissa asioissa (ns. pikkuprofessori) eikä voi ymmärtää, miksi pikkusisko ei myöskään ole kiinnostunut vastaavista asioista joista hän itse oli pikkusiskon ikäisenä. Samoin assimme pitää siskoa tyhmänä, koska hän on kiinnostunut tietyistä asioista, joista assimme ei voisi olla vähemää kiinnostunut.

No, nyt olen jo tässä istuskellut ja keräillyt itseni kasaan. Pitänee lähteä pyörittämään tätä sirkusta :) AP

yritän tilata tuon kirjan. Kiitos tosiaan kakkonen! Poistun nyt linjoilta, mutta laitan ketjun suosikeihin ja palaan tähän myöhemmin jos sollain on vielä jotain käytännön vinkkejä aspergerperheen elämään...

Ja muistutan, että www.aspalsta.net:ssä kannattaa katsoa vanhempien palstan keskusteluja ja kysyä reippaasti lisää ;-)

-2-