Lue keskustelun säännöt.
Teetkö usein itsellesi ruokaa, mistä muu perhe ei välitä?
31.08.2010 |
Meillä joskus käy näin, kun itse pidän mitä "kummallisimmista" ruuista ja niistä harva maistuu muille. Monet kasvisruuat esim.. mies ei koske, lapset saattaa maistaa, mutta siihen se jää..Sienet, juuri eilen paistoin pannulla ison läjän kantarelleja ihan itselleni, ei kelvannut muille. Maksapihvejä tekisi mieli pitkästä aikaa, niitäkään ei syö kukaan muu.. Pakkaukset on vaan aika isoja kaupassa, tulisko itse syötyä niin paljon.. No koira ehkä auttaa. =0) Rapuja, etanoita... *huoh* ihania, mutta turhan kalliita yksin herkuteltaviksi.
Kommentit (8)
Minua kyrsii tehdä vaivalla ruokaa, mihin kukaan ei halua edes koskea.
Mieluummin teen perheelle maistuvaa ja elän itse leivällä ja kahvilla.
Ja joo, olen ihka oikea marttyyri av- mamma..=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus mies/lapsetkin syö kasvisjuttuja. Mies kokkaakin niitä mulle erikseen :)
Mutta usein meillä on tarjolla 2-3 ruokalajia, väsyttävää mutta lastenkaan nirsoilua ei jaksa aina kuunnella.. pitäis kai pitää välillä nälässä...
Minua kyrsii tehdä vaivalla ruokaa, mihin kukaan ei halua edes koskea. Mieluummin teen perheelle maistuvaa ja elän itse leivällä ja kahvilla. Ja joo, olen ihka oikea marttyyri av- mamma..=)
Eli mä en kans välitä siitä ruuasta, mitä perhe himoitsee, mutta joskus tekisi mieli itsekin nauttia lämpimästä ruuasta (elän myös kahvilla, en tarttee edes leipää!), mutta se on sit tehtävä ihan erikseen itselle..
ap
joskus mies/lapsetkin syö kasvisjuttuja. Mies kokkaakin niitä mulle erikseen :) Mutta usein meillä on tarjolla 2-3 ruokalajia, väsyttävää mutta lastenkaan nirsoilua ei jaksa aina kuunnella.. pitäis kai pitää välillä nälässä...
Huoh..En enää ihmettele noita nico-pettereitä ja nanna-janicoita..
En koskaan tee itselleni erikseen. Meillä on maistamispakko. Jos ei tykkää, ei tarvitse syödä. Muuta ei tule.
Tosin meillä lapset on totutettu jo vauvasta saakka eri makuihin, joten aika harvoin lapsista joku ilmoittaa ettei joku maku oikein uppoa..
Mieheni nauttii aina ruoistani. Ainakin niin aina sanoo. Voipi olla että ei aina ihan lempparia, mutta ei hän siitä varmaan sanoisi vaikkei pitäisi. On sen verran kohtelias. ;)
Hyvä idea muuten noi maksapihvit! Pitääkin laittaa pitkästä aikaa jauhemaksapihvejä! Nam!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten jauhemaksapihveistä, kaalilaatikosta ja kukkakaaligratiinista.
Mies vaan ilmoitti aika alkuvaiheesa jo, että häne ei sitten asu "kaalinhajuisessa luukussa sekuntia pidempään, minä tai kaalit!".
Minä kyynelsilmin hyvöstelin kukkakaalit ja jauhemaksapihvit, kunnes mulle selvisi, että yksinäiseksi leskeksi jäätyään anoppini (!) laitteli näitä mun lemppareita itsekseen, ja viime vuosina mä aina välillä karkasin anoppilaan syömään.
Anoppi kun jäi tästä "paheesta" kiinni, solmi kanssani outoruoka-salaliiton =)
Nyt kun me molemmat jäätiin mun miehelle kiinni, ni mulle irtos lupa laitella kaalikääryleitä kotonakin, ja mikä yllättävintä, lapset on ihan intona...
Kaikkee sitä kokee, kun vanhaks elää..
No meillä on lapsi vielä vauvaiässä eikä syö vielä samaa ruokaa kuin me, joten herkuttelen usein itsekseni.
Mies on kyllä moniruokainen ja syö mielellään kaikkea, mutta hänellä on kuitenkin sellaisia ruokia joista ei pidä.
Esim sienistä ei tykkää tai mustekalanrenkaista, muuten hifistelee vähän liikaakin ruoan kanssa.
Omaa herkkuani on sian tai lehmän kieli.. NAms.
Myös sisäelinkeitto on hyvää.
Mies syö vain "kunnon ruokaa" eli pottua ja lihakastiketta.
Itse tykkään enemmän monipuolisista salaateista ja paistan vaihtelevasti naturellia kanaa, kalaa tai lihaa.
Lapset sitten ovatkin asia erikseen, huoh.
Viidentoista vuoden tappelun jälkeen olen luovuttanut ja teen niille makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta, kanarisottoa ja nakkisoppaa.
Tosin nykyään tekevät jo itse, kun olen niin monesti asiasta riehunut. Jos ei kelpaa, laita itte!