Poika 14 v ei halunnut Thaimaan matkalle 2 vko:ksi.
Muun perheen reissatessa on sitten "mummolassa".
Teki mieleni pakottaa poika mukaan, mutta olisiko sekään ollut järkevää?
Poika on matkustellut aika paljon, mistään matkapelosta ei ole kyse. Hän nyt vaan haluaa olla ukin ja mummon kanssa.
Mietityttää vaan, että myöhemmin häntä voi kaduttaa se, kun ei lähtenyt mukaan.
Antaisitteko tämänikäisen päättää matkustamisestansa itse?
Kommentit (19)
paperisi Porvoon torilta.
T: Oikea äikänope
Meillä molemmat lapset ovat ilmoittaneet tuossa iässä, että eivät halua mukaan. Olemme matkustelleet paljon, mutta siinä 14-16-vuotiaana alkaa vaihe, jolloin ei MISSÄÄN NIMESSÄ halua viettää viikkoa, saati kahta, vanhempien (tai joidenkin taukkien sisarusten) kanssa samassa hotellihuoneessa ja yhdessä hengaten. Älä pakota, kyllä se ehtii myöhemminkin matkustaa taas lisää.
Myös itse kieltäydyin saman ikäisenä lähtemästä mukaan, ei vaan enää innostanut perhematkailla.
Meidän esikoisemme jäi viime kesänä, 10-vuotiaana, viikoksi mökille muun perheen Kreikan-matkan ajaksi. Olimme jo olleet ihan kaikki viikon Ranskan helteissä ja esikoisemme ei ole aurigossa viihtyvää tyyppiä vaan meistä ainoana palaa helposti. Niinpä soin hänelle mielihyvin sen, että sai jäädä mökille kalastamaan isovanhempien kanssa ja olemaan "lellipentuna". Juuri nyt samainen ukko on samalla mökillä nauttimassa rauhasta ja me muut mennään huomenna perässä. Koskaan ei ole harmitellut, ettei lähtenut mukaamme. Eli jos lapsi osaa perustella, en pakottaisi, mutta sen sijaan täytyy olla varma hänen vahtijoistaan lomanne aikana, kun ikää jo tuonkin verran on!
muiden lomailessa, on tiedossa, ilman muuta antaisin jäädä kotiin. Jos poikaa myöhemmin kaduttaa, niin se on voi voi. Seuraavalla kerralla sitten osaa miettiä vähän tarkemmin lähteäkö mukaan vai ei. Ton ikäselle voi mainiosti todeta, että omapa oli päätöksesi, jos myöhemmin kaduttaa, niin otapa opiksesi. Oletko vähän curling?
Joskus on myös opittava katumaan valintojaan - ja hyvä, jos sen voi oppia näinkin vaarattoman asian muodossa. Mukavaa tietty on, että poika tahtoo olla isovanhempiensa kanssa!
en itsekään lähtisi Thaimaaseen, tuonne paheiden ja synnin tyyssijaan.
Tiedän ton ikäsiä nuoria, jotka alkaa hävetä perhettään ja se on syy miksi ei lähdetä yhteisille lomareissuille. Olisko kyse tästä?
Tiedän ton ikäsiä nuoria, jotka alkaa hävetä perhettään ja se on syy miksi ei lähdetä yhteisille lomareissuille. Olisko kyse tästä?
yks thaimaan reissu ei paljon merkkaa. Meillä ainakin huomaa sen, että etelänmatkat ei oo mitään jättiextriimiä, ja joskus jopa kotona lorvailu voittaa jos valita saa.
Thaimaanmatka on yhdyssana. Thaimaan matka tarkoittaa sitä, että Thaimaa menee matkalle.
Thaimaa taipuu Thaimaahan, ei Thaimaaseen. Ihan samalla tavoin kuin muutkin maat: Swazimaahan, Puuhamaahan, Muumimaahan, Ahvenanmaahan, kasvimaahan,...
lähti lomalle Espanjaan. Ja on kyllä harmittanut ihan sairaasti etten mennyt mukaan. Etenkin kun äitin kuoli vuoden sisällä tuosta. Olisi ollut ihanaa viettää aikaa yhdessä sen sijaan että roikuin kavereiden kanssa kotikaupungissa.
muiden lomailessa, on tiedossa, ilman muuta antaisin jäädä kotiin. Jos poikaa myöhemmin kaduttaa, niin se on voi voi. Seuraavalla kerralla sitten osaa miettiä vähän tarkemmin lähteäkö mukaan vai ei. Ton ikäselle voi mainiosti todeta, että omapa oli päätöksesi, jos myöhemmin kaduttaa, niin otapa opiksesi. Oletko vähän curling?
ei halua mukaan ja yrittaisin kylla jutella pojan kanssa, etta miksi ei halua matkalle. olen melko varma etta siella on jokin muukin syy taustalla kuin etta haluaa olla ukin ja mummin kanssa.
Jotenkin ihan periaatteesta kaikki mitä vanhemmat ehdottivat oli ihan perseestä, ja olin sitä tyytyväisempi mitä vähemmän näin niiden naamaa.
Olin ihan katkera kun minut pakotettiin perheen kanssa Espanjaan, kun olisin halunnut nauttia "vapaudesta" Helsingissä ja hengata kaverien kanssa. Näin jälkikäteen se tuntuu tosi typerältä, mutta siellä minä sitten murjotin Espanjassa enkä olisi halunnut lähteä tekemään yhtään mitään.
En usko että olisin mitenkään erityisemmin katunut sitä jälkeenpäin vaikka en olisi lähtenytkään (matkustelua oli siihen mennessäkin takana jo paljon, samoin sitä on sen jälkeenkin jatkunut), ja ihan samalla tavalla mua nyt kaduttaa se että murjotin vain niin kuin mikäkin idiootti, sen sijaan että olisin ottanut reissusta ilon irti.
Murrosikäiset nyt vain ovat tuollaisia joskus. Onneksi siihen auttaa aika.
vaan se haluaa ryypätä ja riehua vapaasti kun te olette poissa riittävän kaukana.
että näin sa olla rauhassa ilman perheen ja vanhempien jatkuvaa hösöttämistä.
Voi olla oire siitä, että teinillä ei ole omaa vapaa-aikaa riittävästi, vaan haluaa nimenomaan olla rauhassa, kun kerrankin tajuatte lähteä pariksi viikoksi pois.
Varmasti toisenlaisissa olosuhteissa olisi hyvinkin halukas tulemaan mukaan.
Näistä sitä juuri jää elinikäistä traumaa, kuin sitten jossain vaiheessa katuu sitäkin, että ei tultut mukaan.
Kahdesta pahasta vaan pitää valita se vähemmän paha.
Keskustelkaa ja koittakaa laittaa elämänne balanssiin
lomalle; aamulla rapuloissa rannalle, päivällä ostoksille rihkamakaupoille ja illalla ihmettelemään lapsiprotkujen elämää sekä maistelemaan sateenvarjojuomia aamuun asti.
T. äikänmaikka