Käsi sydämellä; Kuinka moni ulkoilee 2x päivässä lasten kanssa?(ev)

Voitko sanoa, että olet onnellinen eläessäsi samaa rytmiä päivästä toiseen? Etkö tarvitse mitään omaa aikaa, sosiaalisia kontakteja (oikeita ystäviä siis) jne?

Lounaaksi meillä syödään edellisenä päivänä laitettua , eli lämmitän edellisen päivän päivällistä.

Päivällisen ehtii hyvin laittamaan, vaikka kävisi ulkona.

Meidän rytmimme kotona ollessani oli:

noin 8: aamupala,

noin 9-9.30: ulos

noin 11-11:30: sisään ja lounas

Lounaan jälkeen päiväunille.

Päiväunet noin klo 12.30-13 - 14-15

Päiväunien jälkeen välipala, sen jälkeen ulos, eli ulos siinä 15-15.30/16

Sisään klo 17 maissa, jolloin ryhdyin laittamaan ruokaa, ruoka klo 18 aikoihin.

Ja jos lounaaksi ei ollut ruoka valmiina edelliseltä päivältä, valmistelin sen aamusta (tyyliin perunat valmiiksi keitettäväksi jne).

Ei ruuanlaittoon nyt tuntia enempää mene :), suurimpaan osaan reilusti alle tunnin.

t. 50, joka nyt siis on töissä - lapsia 5

päiväunet. Kun reilu 2v. lopetti, ulkoiltiin iltapäivällä reilummin. Illalla aina vielä ulos happea saamaan:-)



Nyt lapsi 3,5v. Päiväkodissa ulkoilee tunnin aamupäivällä. Haen iltapäivällä, sitten syömme ja illalla ulos. Viikonloppuisin ulkoilemme sen kolmekin kertaa päivässä.



Minulla lounasruoka oli aina valmiina, lämmitin vaan. Päivällisen valmistin tuoreeltaan, mutta yleensä meni sen max puolituntia. Nyt useimmiten lämmitän päivällisen, että ehdin lukea tms. lapsen kanssa ennen ruokailua ja kun on tultu kotiin päiväkodista. Seuraavan päivän ruokia tms. valmistelen, kun lapsi on illalla nukahtanut. Viikonloppuisin teen ruokia pakkaseen.

Asumme maalla ja lapset ovat aina paljon ulkona.

Voitko sanoa, että olet onnellinen eläessäsi samaa rytmiä päivästä toiseen? Etkö tarvitse mitään omaa aikaa, sosiaalisia kontakteja (oikeita ystäviä siis) jne?

Sosiaalisia kontakteja? Niitä oli kotona ollessani omalla rivaripihalla - samaan aikaan ulkona kuin mekin olimme. Välillä toki kävimme leikkipuistossa tai lähimetsässä ulkoilemassa.

Nyt töissä ollessani vasta elänkin samaa rytmiä päivästä toiseen, muuten. Ja sosiaaliset kontaktit - niihin "oikeisiin ystäviin" ovat huimasti vähäisempiä kuin kotona ollessani.

t. 50, jolta jäi pikkaisen tässä pointti tajuamatta :)

Omaa aikaa ei oikein päivästä oteta, jos lapset ovat kotihoidossa :). Ellei sitten laske omaksi ajaksi kahvin ja hesarin päiväuniaikaan.

meidän perheesäs molemmat vanhemmat ovat paitsi lintu- ja ylipäänsä luontoharrastaja niin myös biologeja. Eiköhän sitä tule luonnossa liikuttua ihan tarpeeksi opetettua elinympäristöstä välittämistä vaikka ei ulkoillakaan säännöllisesti joka päivä vaan silloin kun tekee mieli. Kavereita ja ystäviäkin on pihapiirissä, vaikka ei joka päivä ollakaan oltu ulkona, eikö ole kummallista?

Ja tekemistä kyllä löytyy sisältäkin, jos mielikuvitus pelaa.

tajuatte sitten, kun muksut on isompia, eikä heitä ole opetettu säännölliseen ulkoiluun. He ovat ehkä vieraita naapuruston lapsille,eikäulos olekaanenääkivamennä, kun ei ole ennenkään menty.

Siellä' ne sitten homehtuu pleikan ääressä, vinkuu tekemisenpuutetta, eivät välitä luonnonstatai omasta elinympäristöstä pätkääkään, eivät kunnioita sitä ja ovat epäsosiaalisia kotihiiriä.

No, kukin tyylillään ;)

1-4 kertaa päivässä, vuodenajasta, säästä ja siitä riippuen, mitä kotitöitä, ruoanlaittoa jne. on, ovatko lapset keksineet jonkin mukavan sisäleikin tai äiti syventynyt lehteen...

No, 2-3 kertaa yleensä.

En tahdo hänestä kuvottavaa oravahampaista kotihiirtä.

Ulkoillaan pari-kolme kertaa päivässä. Kersat (6 ja 2 v.) haluaisivat viettää kaiken ajan ulkona.



Aamupalan jälkeen pihalle. Lounas. Nuoremman päikkärit. Taas pihalle. Ruoka, ja vielä illemmalla pihalle. Onneksi kotipihalla on usein juttuseuraa ;)

kesalla on ovat auki pihalle ja terassille, joten ulkoillaan miltei kokoajan..kaydaan myos leikkipuistoissakin jne.

Helppo vaan lahtea.



Talvella sitten ihan ilmojen mukaan. harvemmin kaksi kertaa paivassa. Huonoilla ilmoilla ei ollenkaan.

Tekemään ruuat jos on joka välissä ulkona, tai sitten kotona syödään eineksiä mikron kautta pöytään.

Ruoka kiehumaan ja samalla siivotaan kotia.

Ei sen pitäisi noin vaikeaa olla. TEet asiasta vaikean. Olet laiska akka.

T: 11cm mies, joka siivoaa joka päivä ja ulkoiluttaa lapset + tekee ruuan ja jälkuruuat.

Voitko sanoa, että olet onnellinen eläessäsi samaa rytmiä päivästä toiseen? Etkö tarvitse mitään omaa aikaa, sosiaalisia kontakteja (oikeita ystäviä siis) jne?

Lounaaksi meillä syödään edellisenä päivänä laitettua , eli lämmitän edellisen päivän päivällistä.

Päivällisen ehtii hyvin laittamaan, vaikka kävisi ulkona.

Meidän rytmimme kotona ollessani oli:

noin 8: aamupala,

noin 9-9.30: ulos

noin 11-11:30: sisään ja lounas

Lounaan jälkeen päiväunille.

Päiväunet noin klo 12.30-13 - 14-15

Päiväunien jälkeen välipala, sen jälkeen ulos, eli ulos siinä 15-15.30/16

Sisään klo 17 maissa, jolloin ryhdyin laittamaan ruokaa, ruoka klo 18 aikoihin.

Ja jos lounaaksi ei ollut ruoka valmiina edelliseltä päivältä, valmistelin sen aamusta (tyyliin perunat valmiiksi keitettäväksi jne).

Ei ruuanlaittoon nyt tuntia enempää mene :), suurimpaan osaan reilusti alle tunnin.

t. 50, joka nyt siis on töissä - lapsia 5

Oma aika menee lähinnä siivoiluun ja lounaan/päivällisen tekemiseen.

Sain omaa aikaa riittävästi sinkkuna ennen kun hankin lapsia.

Mutta kyllä yleensä aamupäivästä ja illasta sitten joko kauppareissu, kyläily tai ulkoilu

tajuatte sitten, kun muksut on isompia, eikä heitä ole opetettu säännölliseen ulkoiluun. He ovat ehkä vieraita naapuruston lapsille,eikäulos olekaanenääkivamennä, kun ei ole ennenkään menty.



Siellä' ne sitten homehtuu pleikan ääressä, vinkuu tekemisenpuutetta, eivät välitä luonnonstatai omasta elinympäristöstä pätkääkään, eivät kunnioita sitä ja ovat epäsosiaalisia kotihiiriä.



No, kukin tyylillään ;)

tajuatte sitten, kun muksut on isompia, eikä heitä ole opetettu säännölliseen ulkoiluun. He ovat ehkä vieraita naapuruston lapsille,eikäulos olekaanenääkivamennä, kun ei ole ennenkään menty.

Siellä' ne sitten homehtuu pleikan ääressä, vinkuu tekemisenpuutetta, eivät välitä luonnonstatai omasta elinympäristöstä pätkääkään, eivät kunnioita sitä ja ovat epäsosiaalisia kotihiiriä.

No, kukin tyylillään ;)

Oletko kenties itse vai lapsesi tällaisia kun näin varmasti puhut?

ps. meillä ei ole pleikkaa, eikä myöskään tule

Ajattelin vain vastata oman näkemykseni asiasta, kun useat näyttää ketjussa kyselevan: "miksi pitäisi?"



Näsäviisaaseen kysymykseen samanlainen vastaus, nääs ;)

joskus kaksi kertaa päivässä ja jos on jotain asioita hoidettavana ym. niin silloin voi olla, että ei ulkoilla ollenkaan. Nuorimmainen ulkoilee usein isojen kanssa, mutta yksin ei voi vielä päästää ulkoileen, vaikka omakotitalossa asutaankin. Kesällä asuttiin ulkona, ainoastaan nuorimmainen nukkui päikkärit sisällä, mutta muuten ei oltu sisätiloissa. Joten vaihtelevasti!

Lapseni rakastaa olla ulkona ja tutkia kaikkea mahdollista. En halua että lapseni joutuu jumittaa sisällä ja kuunella kun muut lapset iloitsevat ulkona. käymme kiertelemme joka paikassa, puistoissa, metsissa yms. on niin paljon nähtävää 1v4kk silmin :)



+ se että ollaan ulkona, nukkuu myös huomattavasti paremmin!

ahdistaa aina käydä puistossa ja viedä lasta sinne. TEen sen kuitenkin lapsen parhaaksi. Itse en viihdy pihalla pätkääkään. Käyn vain lapsen parhaaksi. En tahdo hänestä kuvottavaa oravahampaista kotihiirtä.



3x päivässä käydään pihalla ja puistuissa jossa on mahdollisimman paljon kovaäänisiä kakaroita ja juoruilevia mammoja.

Rivarissa asutaan ja lapset leikkivät melkein kaikki vapaa-aikansa pihalla. Pienemmillä on vanhemmat mukana ja välillä isommillakin, koska seuraa löytyy aina aikuisillekin.

Hiekkalaatikko on pääsääntöisesti vain lelulaatikkona, lapset leikkivät mielummin sen ulkopuolella; pensaissa, nurmikolla, puiden alla. Leluina käpyjä, savea, hiekkaa, multaa, lautoja, kiviä, keppejä ja jotain astioita. Kotoa saa viedä ulos leluja täydentämään leikkiä. Jos lapsilta kysytään, niin mielummin leikkivät ulkona kun sisällä pelkillä leluilla.