Naisten vaikeudet ulkomaalaisten, mustasukkaisten ex-miestensä kanssa?

nekrunnussinta pilaa elämän.

itse erosin marokkolaisesta miehestä 6 vuotta sitten, mies maksoi vielä eronkin. Sen jälkeen en ole hänestä kuullut, eikä hän ole minua vaivannut enkä minä häntä.

ton englannin (tai siansaksan) aloituksen tossa aiemmin turkkilaisesta paskaexästä.

eihän se suomessa ole kun muutaman kympin vai sitäkö tarkoitat eron maksamisella?

olen sitä mieltä, että jokainen, joka ottaa turkkilaisen, marokkolaisen tai muun etelämaalaisen, on vähän päästään pipi.

valitettavasti siihen sorruin itsekkin ja joka ikinen päivä loppuelämäni sitä kiroan. otin narsistisen turkin kurdin ja olen jo hakattu ja kiusattu loppuelämäni.

Minä myös olen eronnut arabimiehestä, mitään ongelmia tai kohtauksia ei ole aiheuttanut. Eron syyt eivät olleet siinä ulkomaalaisuudessa, mies ei ollut myöskään väkivaltainen, ei pettänyt tms.



Erossa sain kaiken mitä halusin, siis haluamani huonekalut ja puolet rahoista.



Olemme yhä satunnaisesti yhteydessä ja toivon miehelle vain kaikkea hyvää.

Minä en, olen fiksu, koulutettu ja kaunis nainen. Rakastuin mieheeni, olimme pitkään onnellisia yhdessä. Muutama vuosi sitten kuitenkin päädyimme eroon, ei ollut helppo ratkaisu kun suhteessa ei periaatteessa ollut mitään suurta vikaa.



6

valehtelevaa paskaa...

ovat mustasukkaisia hakkaajia???



Nyt ymmärrän ehkä paremmin nuo säälivät katseet, joita joskus kohtaa.



T: hyvissä väleissä exän kanssa

hakkaajia, itse vaan sellaiseen valitettavasti sekosin.

kärsi useita vuosia ja pääsi lopulta eroon oikeuden määräämällä lähestymiskiellolla. Mies sai myös vankeutta pahoinpitelyistä, kotiin murtautumisesta yms.



Ihan järkyttävä tyyppi, Iranilainen.

että kaikki ulkomaalaisiin haksahtaneet ovat päästään pipejä.



Minusta kukaan ei ole ansainnut tulleensa exän vainoamaksi, ei ulkomaalaisen eikä kotimaisen. Toki kannattaa järkeä käyttää kumppanin valinnassa eikä sännätä suinpäin naimisiin kaunopuheisen auervaaran kanssa.