Tuleeko minusta pahis lapseni silmissä ja miehestä hyvis? Päiväkotiasiaa..

riemumielin mene päiväkottin. Ovat olleet hoidossa nyt pari vuotta, siellä on molemmilla hyviä kavereita, joita haluavat tavata myös vapaa-ajalla. Mutta mieluummin silti olisivat päivät kotona. Odottelevat aina vapaapäiviä. Kerran tai kaksi on tänä aika tullut kommentti liian aikaisesta hakemisesta.



Yksi mistä eivät tykkää on pitkä lepoaika, toinen on kaikkien asioiden jonottaminen, jatkuva odottaminen kaikissa siirtymisissä jne.



Ei se päiväkoti lapsille mikään onnela ole. Työstä se käy.

tai huono koti kun 3v ja 5 v menevät aina tosi mielellään päiväkotiin.



No, arvaan kyllä syyn. Asumme korvessa ja leikkikavereita ei ole lainkaan naapurustossa. Päiväkodissa on paljon kavereita ja ryhmäkään ei ole älyttömän iso (18 lasta, 3 hoitajaa).

Monesti on leikit pahasti kesken, kun lapset haetaan klo 15, eikä kotiinlähtö aina tapahdu riemumielin.

Eikös tässä nyt ole kyse ap:stä ja ap:n lapsen päiväkotialoituksesta.



Miksi vastaatte taas ihan asian vierestä?



Ap:n lapsi ei ilmeisesti jää ihan itkuitta sinne päiväkotiin aamusella. Mikä on aika yleistä, siis ainakin pienillä lapsilla ja hoitouran alussa.

Lasten on pakko sopeutua normaaliin elämään eivätkä vanhemmat voi aina olla kivoja.

Mutta kun ei aina voi olla kaikessa lapsille mieliksi.

Vierailija - 30.08.10 10:42 (ID 11055049)

Lasten on pakko sopeutua normaaliin elämään eivätkä vanhemmat voi aina olla kivoja.

Ap ei tässä tainnut pähkiä, luopuako töihinpaluusta tms. Vaan mietti, onko päätöksellä joitain ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Ja voihan sillä olla! Fiksu ihminen miettii asioita monelta kantilta, eikä se vielä tarkoita, että olisi jotenkin curling-vanhempana muokkaamassa elämäänsä liikaa lapsen mukaiseksi...

Monethan kertoivat kokemuksistaan, että jossain vaiheessa voi tulla tilanne että lapsi meneekin mielellään ja lähtee pois nihkeästi, kun leikit on kesken. Eli tilanne voi muuttua ajan mittaan toisinpäin. Toki aluksi moni lapsi kokee aamutilanteen ikävänä, mutta tuo on harvoin pitkäaikainen tilanne.

Paljon VÄLIÄ miten teidän kakarat menee pk:iin. Eikös tässä nyt ole kyse ap:stä ja ap:n lapsen päiväkotialoituksesta.

Miksi vastaatte taas ihan asian vierestä?

Ap:n lapsi ei ilmeisesti jää ihan itkuitta sinne päiväkotiin aamusella. Mikä on aika yleistä, siis ainakin pienillä lapsilla ja hoitouran alussa.

Monethan kertoivat kokemuksistaan, että jossain vaiheessa voi tulla tilanne että lapsi meneekin mielellään ja lähtee pois nihkeästi, kun leikit on kesken. Eli tilanne voi muuttua ajan mittaan toisinpäin. Toki aluksi moni lapsi kokee aamutilanteen ikävänä, mutta tuo on harvoin pitkäaikainen tilanne.

Paljon VÄLIÄ miten teidän kakarat menee pk:iin. Eikös tässä nyt ole kyse ap:stä ja ap:n lapsen päiväkotialoituksesta. Miksi vastaatte taas ihan asian vierestä? Ap:n lapsi ei ilmeisesti jää ihan itkuitta sinne päiväkotiin aamusella. Mikä on aika yleistä, siis ainakin pienillä lapsilla ja hoitouran alussa.

Eikä alkaa KINATA ap:n kanssa siitä, poteeko normaali lapsi erotuskaa päiväkotiin jäädessään vai ei.

Näitä juttuja kun lukee päivähoidosta, niin vähintään helvetin esikartanolta vaikuttaa... Hyvä vaan, jos huoleni on aiheeton.

viihdy hoidossa, jos sinne vienti tökkii noin paljon?

Suurin osa lapsista viihtyy hoidossa loistavasti. Miksi sinne helvetin esikartanoon pitää sitten oma rakas lapsi laittaa, jos niin huolettaa?

Todellisuuden kieltäminen ei ketään auta, vähiten lasta ("suurin osa lapsista viihtyy hoidossa loistavasti") Tilanteen näkeminen sellaisena kun se todella on antaa parhaat mahdollisuudet yhdessä hoitajan kanssa lasta tukea ja auttaa silloin myös päivähoidosta saadaan riittävän hyvä, välillä on kivaa ja samalla kuitenkin ollaan ajantasalla lapsen vanhemman kaipuuseen liittyvien tunteiden kanssa.Tärkeä on nähdä ja ymmärtää että taapero ei kehityksellisesti ole vielä valmis olemaan erossa ensisijaisesta hoitajasta että päivähoito on parhaimmillaan toiseksi paras vaihtoehto.Ei ole helppo vanhempien, etenkin äidin, tätä myöntää itselleen mutta uskon että vasta silloin lasta pystytään oikealla tavalla auttamaan.

Lasten on pakko sopeutua normaaliin elämään eivätkä vanhemmat voi aina olla kivoja.

"Normaali elämä" taapero-ikäiselle olisi olla vanhemman kanssa kotona harjoittelemassa niitä asioita jotka tämän ikäiselle ovat ajankohtaisia.Se tapahtuu varsin puutteellisesti, liian usein, päiväkodin lapsiryhmässä.Jos yhteiskunnan ja vanhempien tarpeet ovat ristiriidassa näiden taaperoiden "normaalien" ikävaihekohtaisten tarpeiden kanssa silloin puhutaankin siitä miten pystytään tarjoamaan lapsen kehitystasoa tukeva hoito KUN POIKETAAN NORMAALISTA elämästä.Kyse ei siis "kivasta" vanhemmuudesta vaan vastuusta lapsen hyvinvoinnista.

tykänneet tai olleet tykkäämättä vanhemmistaan . . .

viihdy hoidossa, jos sinne vienti tökkii noin paljon?

Mun ei tulis mieleenkään rasittaa itseeni tuolla.

Älä tuollaisia mieti. Kyllä lapsi sua silti rakastaa ihan yhtä paljon, kuin ennenkin.

vaikka minä aina vein lapset hoitoon ja mies tai isovanhemmat haki. Enkä vieläkään rasita tuollaisella mieltäni.

Yleensä kumpikaan ei ole ikävässä tilanteessa, mutta silloin kun jompikumpi lapsista on huonolla päällä niin se saattaa yhtä hyvin olla ettei halua lähteä hoitoon kuin että ei halua jättää siellä kivaa leikkiä kesken ja tulla tyhmään kotiin.

Näitä juttuja kun lukee päivähoidosta, niin vähintään helvetin esikartanolta vaikuttaa... Hyvä vaan, jos huoleni on aiheeton.

viihdy hoidossa, jos sinne vienti tökkii noin paljon?

Näitä juttuja kun lukee päivähoidosta, niin vähintään helvetin esikartanolta vaikuttaa... Hyvä vaan, jos huoleni on aiheeton.

viihdy hoidossa, jos sinne vienti tökkii noin paljon?

Suurin osa lapsista viihtyy hoidossa loistavasti. Miksi sinne helvetin esikartanoon pitää sitten oma rakas lapsi laittaa, jos niin huolettaa?

pelastavaksi enkelikseen. Meilläkin isä on ihan puolijumalan asemassa, kun on paljon töissä ja lapset ehtivät ruveta kaipaamaan siinä välissä. Aikuisen osa nyt vaan on kestää sitä sitä, ettei ole "Ykkönen" ;)

sitähän äiti useimmiten on. Joskus toki isäkin. Minä olen se paha äiti, joka keskeyttää leikit ja komentaa syömään, pesulle ja nukkumaan. Läksyjen tekoon, sadetakin päälle eikä päästä pyöräilemään ilman kypärää. "Kivalta isiltä" nämä tuppaa joskus unohtumaan. Mutta minun luo ne silti juoksee kun hätä tulee, äidin syliin ja halii. Tietävät että jos jotain tarvitsee niin äidiltä sen myös nopeammin ja varmemmin saa. Isi kun saattaa silloinkin keskittyä omiin juttuihinsa.



Meidän lapset ovat viihtyneet päiväkodissa hyvin, ihan yhtä helppo on ollut viedä ja hakea. Isi on yleensä hoitanut sen. Iltapäivällä ovat kyllä olleet väsyneitä ja kiukkuisia, että mieluummin veisin kuin hakisin, jos vielä tarvitsisi.

Eli tilanne se, että töihin palattuani minun kannattaa viedä lapsi päiväkotiin, koska minulla on liukuva työaika ja voin mennä esim. 09 töihin, toisin kuin mieheni aina 08. Mies myös pääsee aikaisemmin töistä, eli hänen kannattaa hakea lapsi hoidosta. Haluamme, että lapsen hoitoaika on mahdollisimman lyhyt. Mutta onko tästä järjestelystä se seuraus, että äiti on inhottava tyyppi, joka jättää tarhaan ja iskä kiva, joka hakee kotiin...

Ei kenelläkään taaperolla ole KIVAA päiväkodissa koko päivän. Taapero viihtyy PARHAITEN kotona. Hyvässä hoitopaikassa äidin ja hoitajan tuella pystytään auttamaan ikävän kanssa mutta kyllä kaikki taaperot mielummin kotona ovat. Kun lapsi kiukuttelee hakutilanteessa kertoo tämä vain että päivä on tuntunut pitkältä ja ollaan siksi kiukkusia.Taaperohan ei vielä tunteistaan pysty kertomaan. Sitten asiaan eli on HYVÄ että sinä taaperon hoitoon viet koska se antaa lapsellesi mahdollisuuden kiukutella juuri sen vanhemman kanssa jolle on eniten kiukkunen kun päiväkotiin viedään.Silloin pystyt lohduttamaan ja myös näet miltä lapsestasi TODELLA tuntuu. Kun isät vievät hoitoon kiukuttelee lapsi tavallisesti vähemmän tai ei ollenkaan. Lapsihan on tottunut päivittäiseen erossaoloon isästä mutta uusi ja vaikeampi asia on silloin äidistä erossaolo.