Huh huh, kohta kokonaan erossa Efexorista

Tosi pelottavalta kuulostavat nuo ap:n vieroitusoireet! Minulla lääkkeen vähentäminen ei ole vielä ajankohtaista, joten ei kai pitäisi panikoida etukäteen..

kun nyt oon ollu jo puol vuotta ilman efexoria ja hikoilu on sietämätöntä sekä toiveena raskaus ja ei ole onnistunut vielä. ollaan yritetty jo puol toista vuotta mieheni kanssa, ja aikaisemmin söin efexoria 300 mg päivässä?? apua olenko ikuisesti lapseton??

Vierotusoireet olivat melkoiset, minulla lähinnä "sähköiskut" jaloissa ja päässä outo olo. Efexor oli ainoa lääke joka auttoi pääsemään eroon 10v kestäneestä ahdistuksesta ja masennuksesta. Söin sitä kaksi vuotta. Nyt pian kolme vuotta lääkkeiden lopettamisesta eikä ahdistuksesta tietoakaan. Lämpimästi suosittelen!

Mutta vierotus ihan kamalaa. Älkää vaan hyvät ihmiset lopettako sitä kuin seinään!



Oma annos oli 225mg, siitä 150, sitten 75, sitten 37,5 ja lopuksi vielä söin murusia. Mutta rankkaa oli silti. Ne sähköiskut päässä oli kaikkein kamalimpia!



Mutta olen ko. lääkkeestä hyvin, hyvin kiitollinen, pelasti elämäni! Nyt olen kohta 4v pärjännyt ilman, tuskin enää koskaan tarvitsenkaan.

oli mullekin todellinen ihme! Auttoi heti masennukseeni, ja olin koko ajan täynnä virtaa (mutta en liikaa) ja olisin voinut välillä syleillä koko maailmaa.



Mutta vieroitus oli HIRVEÄÄ. Juuri nuo sähköiskuntapaiset, ja se päänsärky ja hikoilu!

Mulla annos oli muistaakseni 150 mg, vähensin sitä avaamalla kapselin ja ottamalla sieltä osan niistä rakeista ulos, aluksi otin 1/3 pois ja seuraavalla viikolla vähän enemmän jne., silti noita vieroitusoireita tuli. Kesti yli 2 kuukautta päästä irti lääkkeestä.

Silti söisin uudelleen jos tarvitsisi. Tosin kokeilisin ensin jotain muuta.

Huomaan, että tää keskustelu on tullut takaisin.

Mulla on nyt Efexor-aika taaksepäin jäänyttä.

Hieno juttu, että masikseen on näin tehokas lääke keksitty, mutta kyllä lopettaminen on vaikeaa.



Olo on ollut jo pitempään normaali, oikeastaan hikoilu on loppunut, joten se hikoiluni varmaan johtui ihan jo lääkkestäkin, eikä vain aiheutetuista vaihdevuosistani. Söinhän Efexoria avuksi hikipuuskiin. =)

Mikä paradoksi.

mutta enpä tiedä uskallanko aloittaa, jos siitä saa noin vaikeat oireet kun yrittää lopettaa. En mielestäni ole kovinkaan masentunut (olen tehnyt itsearviointi testejä joiden mukaan en ole masentunut), sain reseptin lihaskouristeluun, mitä tuon pitäisi helpottaa, se kun kuulemma rentouttaa hermostoa.

joka laihduttaa? Käytetään kuulemma Usassa laihdutuslääkkeenäkin?

laihduttaa kun teki niin pahan olon. Mut sittemminhän se lihottaa.



Olen syönyt vaihdevuosihikoiluun, mutta nyt se ei enää siihen auttanut. Päinvastoin sen lääkkeen sivuvaikutuksena on hikoilu ja tuntui, että se lisäsi hikoilua entisestään nykyisin.

Mulla on nyt 225 mg ja vierottaminen pelottaa!!



Miten pikkuhiljaa olet vähentänyt annosta?

Syy miksi olen nyt lauantai-iltana kotona ja valvon koneella, on juuri Efexor.



Söin kyseistä lääkettä reilun vuoden ja tämä on toinen lopettamisyritykseni. Annokseni oli 150mg ja sain vähennettyä sitä aiemmin 75 milligrammaan, kunnes jouduin jatkamaan lääkitystä vierotusoireiden vuoksi. Oireita minulla olivat huonovointisuus, ripuli, kamalat "sähköiskut" ympäri kehoa aina kun liikahdin edes vähän, päänsärky, hullut itkukohtaukset sekä aggressiivisuus. En ollut ennen masennusta enkä sen aikana aggressiivinen, mutta Efexoria lopettaessani olen saanut pidätellä itseäni etten esimerkiksi alkaisi raivoamaan ventovieraille kadulla, jos he tönäisevät minua vahingossa tms. Masennuksesta luulin myöskin jo parantuneeni enkä koskaan ennen lääkityksenkään aloittamista voinut niin huonosti kun Efexoria lopettaessani. Joinain päivinä saatoin saada kymmenenkin hirveää itkukohtausta, joiden aikana itkin ja huusin ääneen enkä voinut lopettaa.



Tällä kerralla vähensin lääkitystä järkevämmin. Lääkärini kertoi minulle että Efexorin rinnakkaisvalmisteessa, Venlafaxinissa on yhdessä kapselissa sisällä pienempiä pellettejä, joita voi vähentää yksitellen. Yhdessä 150 milligramman kapselissa näitä pellettejä on 12, joten avasin kapselin, otin pois yhden pelletin ja suljin kapselin uudelleen. Vähensin annoksesta yhden pelletin aina kolmen päivän välein, ja tein lääkerasiaan yleensä viikon kapselit etukäteen.



Kun pääsin yhden pelletin annokseen eli 1/12 osaan 150 mg:n annoksesta, alkoivat oireet olla jo aika hirmuiset. En uskaltanut siis vielä lopettaa, vaan puolitin terävällä veitsellä pellettejä vielä puolikkaiksi ja lopulta neljäsosiksi, joita söin viikon verran.



Kun lopulta jätin pois neljäsosankin, eli 1/48-osan normaaliannoksesta, alkoivat pahimmat vieroitusoireet, jotka pitivät minut lähes vuoteenomana kolme-neljä päivää. En voinut käydä töissä, itkeskelin kaikki päivät ja voin fyysisesti äärimmäisen huonosti.



Nyt, reilu viikko lopettamisen jälkeen olo alkaa olla suht siedettävä. Sähköiskuja tulee edelleenkin, olo on masentuneempi kuin ennen lääkityksen aloittamista ja varsinkin iltaisin olen erittäin huonovointinen. Tiedän kuitenkin sisimmässäni että nämä ovat vain vieroitusoireita, enkä ole oikeasti masentunut enää.



Jos joudun vielä joskus turvautumaan masennuslääkkeeseen, en aio koskea Efexoriin pitkällä tikullakaan enkä suosittele sitä kenellekään muullekaan.

Yritin lopettaa seinään! Oli karseaa. sit sain reseptin 37,5 mg ja sitä söin vajaa kaks viikkoo ja sit joka toinen päivä muutaman kerran, nyt on menossa 3. päivä ilman. Huomenna on varmaan jo hyväkin päivä.



Hitaasti vierotus, sulla varmaan ekaks viikko 250mg, sit viikko tai kaks 75mg, sit pari viikkoo 37,5 ja sit voi viel vähä aikaa pitentää ottoväliä

niin olo on tosi huono. Molemmat annokset väliin jäädessä alkaa jo saada sähköiskuja päähän.

sellasia kun liikuttaa päätää, niin tuntuu ku päässä humisee ja silmät tulee perässä, nykii, niinku hitaasti kaikki menis.

olen ollut tosi itkuherkkä kaksi päivää, varsinki tänään. Myös tosi nopeesti äkäinen kun joku asia tökkii.



Tosin huomaan jo sen, että saan orgasmin tosi helposti ku ennen ei tullu millään.



Jospas tää itkuherkkyyski rauhoittuu ja tää iltojen huono olo, niskakipu ja silmien vaikeus liikkua.