Ulvooko muilla lapset (4,5 ja 7 vuotiaat) jatkuvalla syötöllä, koko ajan?

näkisin avuksi sen, että SINÄ rupeat ohjaamaan yhteistä toimintaa. Lapset mahdollisimman erilleen istumaan ja pelaatte peliä yhdessä, tai ulkona jotain ulkopeliä, piirrätte yhdessä. Piirtäminen on sikäli ovelaa, että voi samalla ujuttaa hyviä sanoja väliin: piirää kuva meidän ihanasta perheestä (tosi imelän kuulosta, mutta en nyt keksinyt parempaakaan tähän;)...piirrä siskollesi kaunis mekko. Kehu kaikki vuorotellen ja jutustele mukavia.



Tätä olen käyttänyt itse menestyksekkäästi: laita jokaiselle oma pino kolikoita ruokapöydälle jokaisen lapsen omalle kohdalle (ihan 5-senttiset käy). Se, joka käyttäytyy huonosti, siltä otetaan aina 5-senttinen pois (ensin varoitus, sitten kolikko pois, jos ei tottele). Viikon lopulla jokainen lapsi saa sen viikkorahaksi, mitä pöydällä on jäljellä. Voit myös miettiä, että annatko niitä 5-senttisiä takaisin jostain hyvästä teosta, eli pääsevät myös kasvattamaan saldoaan.

siihen lääke on kaveri. Eilen otin päikkärit illalla, kun kuopuksella, joka on 6v. oli kavereita kylässä.

Touhusivat pojan huoneessa ja minä sain olla rauhassa.

Yli 6v. tarvitsevat kavereita.

Pääsen paljon helpommalla, kun lapsilla on kavereita. Maukunat, kitinät, ruinaamiset loppuu.

meillä on oikeastaan tosi hiljaista aina!

4 lasta

Varsinkin ruuan laitto on monista lapsista hauskaa. Anna semmosia tehtäviä, jotka kuuluvat osana ruuan valmistusta, mutta eivät silti estä sinua tekemästä itse ruokaa samalla aikaa.

Esim. jos teet raastetta, niin anna lasten raastaa yhtä porkkanaa vaikka tunti putkeen, samalla kun itse raastat 10 porkkanaa toiseen astiaan ja siihen sitten heität lasten aikaansaannokset päälle.

Isommat tappeli koko ajan raskausaikanani kun olin väsynyt. Olivat tylsistyneitä varmaankin.



Nyt kun on palattu normaaliin rytmiin (ulkona ollaan ainakin se 5 tuntia päivässä) ja jaksan olla reipas ja iloinen, ovat lapsetkin sitä taas.



Toki veljekset kinaavat välillä, mutta enimmäkseen ovat hyvällä tuulella ja puuhaavat yhdessä tai omiaan.



Virikkeitä virikkeitä!

kesäloma juuri alkanut -- lapset eivät ehkä ole "ryhmäytyneet" vaan jokainen kiskoo omaa köyttänsä ja hakee huomiota

lapset ovat väsyneitä kuten aikuisetkin loman alkaessa

7 - vuotias ja 4 - vuotias ovat luonnostaan aika haastavassa iässä.... aika auttaa tietysti tähän

estä fyysinen nahistelu fyysisillä rajoitteilla, älä kieltämällä tms. esim. lapset eivät istu vierekkäin sohvalla vaan jokaiselle oma tyyny latialle kauas toisistataan, ruokapöydässä lapset eivät istu vierekkäin jne. Toimii aika hyvin kaikkialla muualla paitsi autossa.

tarjoa lapsille rakentava tilaisuus purkaa voimia fyysisellä kontaktilla. Painikaa - mutta säännöt pitää olla. Toisilla lapsilla on tarve mitellä voimiaan.

TÄRKEIN ::: PALKITSE AINA HYVÄ KÄYTÖS, jätä huono huomiotta (milloin vain mahdollista)

Meillä pelkkää huutoa, vinkumista, parkumista, ulinaa, vikinää, kirkumista, itkua, yninää. Keskenään tappelevat kaiken ajan, paitsi kun nukkuvat yössä n. 10 tuntia. Äänihaitat siis johtuvat siitä, kun joku, tai kaikki, potkivat, raapivat, repivät, raastavat, muksivat, hakkaavat, kynsivät ym. toisiaan koko ajan ja lakkaamatta. Normaalia? Tuskin! Tänään aamu alkanut klo 7 siihen kun 4v tulee itkien kertomaan kuinka 5v potkii häntä. Lastenohjelmia katsoessa jokainen roikkuu toistensa hiouksissa tai vaatteissa, optkitaan, revitään, muksitaan. Aamupalalla tönivät,potkivat, pudottavat toisiaan tuoleilta. Nyt ollaan valmistautumassa ulkoilemaan. Tiedän jo valmiiksi että tappelevat sielläkin lakkaamatta. Ja kaikkea tätä säestää koko ajan jatkuva parkuhuuto. Ei auta jäähyt, ei arestit, ei mitkään. Ollaan kokeiltu. Pahimmillaan lapset ovat jäähyllä koko valveillaoloaikansa. Tosin nuorin ei silloin jäähyllä ole kun kerrankin leikkii yksinään tyytyväisenä.

on tosi eri luonteiset. Vanhempi haluaa tehdä asioita rauhassa ja hyvin älyllinen, nuorempi on vilkas koheltaja, joka ei oikein osaa lukea toisen mielialoja. Jos pojat ovat pitkään lähekkäin, kuopus ennen pitkää alkaa ärsyttää isoaveljeä, joka alkaa nälviä - ja siitä alkaa riita. Meidän ratkaisu on ettei pakoteta poikia "leikkimään nätisti keskenään", vaan heillä on oikeus vetäytyä seurasta. Yleensä se tarkoittaa sitä, että kun huomaan että vanhempi alkaa hermostua, otan nuoremman mukaan johonkin muuhun hommaan.



Ei kaikki lapset vaan viihdy keskenään ja silloin on turha toivoa että sisaruksilla olisi ihanasti seuraa toisistaan. Ne hetket kun on pakko olla lähekkäin ruokapöydässä yms. on tietenkin osattava käyttäytyä, mutta muuten voisit ehkä ohjata lapsia pysymään erossa toisistaan. Kunhan kasvavat ja järki lisääntyy, ehkä osaavat taas leikkiäkin yhdessä, mutta jatkuva tappelu ei sitä taitoa edistä.

Lapset tarvitsevat aikuista ohjaamaan toimintaa, seuraksi ja avuksi. Meilläkin pojat (7, 9, 11) tappelevat tosi paljon, mutta kun tekemistä on tarpeeksi, aikuinen on läsnä ja puuhaa lasten kanssa, heitä jaetaan eri kokoonpanoihin jne tilanne helpottaa. Se kyllä vaatii valtavasti. Jos lapset kolmisin leikkivät esim. legoilla, tappelu syntyy heti, mutta yhden ollessa vaikka kylässä tms tilanne on eti eri. Vanhempien on vaan jaksettava toimia ikuisin aideapankkeina ja riidanratkaisijoina, ei muu auta.



Myös itse tappelin pikkusiskoni kanssa jatkuvasti...

Minä ehkä koittaisin noita annettuja ohjeita, paljon yhteistä ohjattua tekemistä, paljon omaa aikaa jokaiselle lapselle, positiivista kannustamista aina kun mahdollista, sitä ettei anneta turhia rangaistuksia vaan erotetaan tappelijat ja ohjataan muihin puuhiin, ennaltaehkäistään konflikteja asettelemalla lapset vähän kauemmas toisistaan, ei reagoida joka märinään, jonkinlainen palkkiosysteemi siihen sivuun, ollaan itse erityisen rauhallisia ja aurinkoisia, mutta lisäksi ottaisin vakavan perhepalaverin ja juttelisin lasten kanssa vakavasti siitä miltä heistä tämä jatkuva tappelu tuntuu. Ikätason mukaisesti, mutta niin että kaikkia kuullaan (tai vanhemmat puhuu ja kysyy lapsilta tarkoin harkittuja kysymyksiä, joihin he saavat sitten vastata omalla vuorollaan). Ja puhutaan siitä, että tappelusta tulee kaikille paha mieli, että perheessä kuuluu rakastaa sisaruksia eikä saa tahallaan satuttaa toisia. Sisaruksilla on toisensa koko loppuelämän kaverina, ja vaikka muut kaverit vaihtuu niin sisarukset pysyy, ja sisarukset aina puolustavat ja auttavat toisiaan, ja vaikka joskus olisikin pieniä riitoja niin sisarukset ovat aina toistensa puolella, ja se on niin tärkeä asia että sitä ei saa pilata turhalla tappelulla.



Ja vielä kuvailisin jokaisen lapsen roolia jotenkin mairittelevasti, tyyliin sinä Amppu ihanana viisaana isonasisaruksena olet tärkeässä roolissa tässä perheessä, koska sinä olet lapsista vanhin ja osaat olla niin nätisti pienempien kanssa kärsivällisesti opettamassa kaikkia niitä asioita joita sinä osaat ja pienet vielä ei, ja pidät aina huolta pienemmistä (ihan sama vaikka ei oikein osaisikaan, kyllä varmaan silti on tilanteita, joissa hän tietää olleensa kärsivällinen ja ystävällinen sisaruksilleen) ja heille sinä olet ihanin isosisko ja meille kaikille olet tosi rakas ja ihana pikkutyttö, ja sinä Emppu olet ihanana keskimmäisenä lapsena pitämässä sisarusparvea koossa ja osaat leikkiä tosi nätisti sekä Ampun että pikku-Tompun kanssa ja keksit niin hauskoja leikkejä koko porukalle, ja olet tosi tärkeä ja pieni päivänpaiste meille kaikille, ja sitten on pikku-Tomppu jolle isot sisarukset on suurimpia esikuvia ja joka haluaa kaikessa tehdä niin kuin isot sisarukset (etenkin jos pienempi ei ymmärrä puhetta niin tässä on hyvä herättää isompien helliä tunteita pienempää kohtaan), ja siksi isompien täytyy olla tosi varovaisia, etteivät satuta Tomppua tai opeta vaarallisia leikkejä, koska Tomppu on niin pieni vielä eikä ymmärrä kaikkea mitä te ymmärrätte, ja kunhan Tomppu vähän kasvaa niin teillä on yhdessä tosi hauskat leikit, ja on tosi hienoa että teillä jokaisella on näin ihanat sisarukset. Ja nyt on tosi tärkeää, että se kiusaaminen ja tappelu loppuu, koska siitä tulee jokaiselle niin paha mieli, ja jokainen yrittää tosi kovasti olla sisarusten luottamuksen arvoinen. Ja kysyy vielä vaikka lapsilta millaisissa asioissa heidän pitäisi osata käyttäytyä paremmin, jotta kaikilla olisi hyvä mieli ja kaikki rakastaisivat toisiaan. Tai miten nyt sitten haluaakin sisaruksia "myydä" muille lapsille, minkä luulee heihin vetoavan. Miten vaan saa sisarten välistä sidettä vahvemmaksi, että he näkisivät toisensa muussakin valossa kuin ärsyttävänä leikkien sotkijana.



Voi vaikka kertoa miten isot sisarukset olivat niin ihastuneita toisiinsa vauvana (voisin jopa valehdella tässä vähän), joku tarina siitä miten isosisko halusi itse työntää pikkusisarta vaunuissa ja miten kaikki ohikulkijat kehuivat miten reipas isosisko on, ja miten pikkusisar vauvana aina ilostui kaikkein eniten ison sisaruksen näkemisestä ja alkoi heti hihkua ja halusi koko ajan leikkiä siskon kanssa, ja miten kun kukaan muu ei saanut vauvaa rauhoittumaan, isosiskon syliin vauva nukahti heti, ja miten Tompun ensimmäiset sanat olivat Amppu ja Emppu. Tai jotain.



Tietysti ei voi liikaa vastuuta vanhimmalle tai nuoremmalla kaataa, mutta jos sitä vastuuta sisaruksista ja perheen ilmapiiristä ei ole nyt yhtään, eiköhän pieni imarteleva kehoitus isosiskon/-veljen rooliin ole ihan paikallaan.



Vetoaisin siis lapsiin ihan häpeämättä, puhuisin heille myöhemminkin kovasti siitä roolista ja suhteesta sisaruksiin, ja pyytäisin kirjastosta lainaan aiheeseen liittyviä kirjoja, joita voi iltasaduksi lukea.

Meillä lapset 2, 5 ja 6. Välillä ääntä lähtee kovin ja taistellaan mutta ei todellakaan jatkuvasti.



Hyviä konsteja rauhalliseen yhteiseen leikkiin:

- Huolehdi että kaikki ovat syöneet ja nukkuneet hyvin

- Huolehdi että lapset ovat fyysisesti ok kunnossa, meillä liian vähäinen astmalääkitys tai allergiset reaktiot sopimattomaan ruokaan saavat aikaan rähinän & kitinän sisarusten välille

- Huolehdi että leikkihuone on siivottu, meillä ainakin parhaat leikit syntyvät kun on porukalla siivottu ja saa aloittaa alusta uudet leikit niin ei tartte varoa ettei sisarus hajottaa oman tärkeän leikin tai kaikki kivat tavarat on jo varattuina leikkiin ja sitten niistä vaan kinastellaan.

- Hajota ja hallitse. Meillä toimii kanssa hyvin tuo että tarkoituksella lapset käyvät yksitellen mummolassa ja kavereilla niin silloin kaikilla sujuu hyvin kun ei olla kokopäivää samassa kokoonpanossa.

- Kehu hyvistä hetkistä ja järjestä vaikka lapsille ylläri jätskikemut kun ovat leikkineet hetken kiltisti yhdessä

- Vähennä lelujen määrää ja vie osa varastoon. Vaihda välillä lelut

- Järjestä jokaiselle lapselle oma "aarrelaatikko" johon voi laittaa omat tärkeimmät paperit, kirjat ja lelut. Tila on rajallinen eli kaikkea ei voi omia mutta toisen aarrelaatikkon ei saa kukaan koskea ilman lupaa. Jos lapsi itkee että toinen repi hänen tärkeän piirrustuksensa voin aina kysyä oliko se aarrelaatikossa, ai ei ollut voi voi.

- Järjestä toimintaa. Meillä ainakin lapset viihtyvät paljon paremmin jos vaikka siivotaan porukalla. Kun lapset keräävät leluja ym. niin sitten he hyvin herkästi katoavat leikkihuoneeseen jossain vaiheessa leikkimään tyytyväisenä ettei enää tarvi siivota.

- Laita lapsille leikki alkuun. Joku tekemään palapelejä, toiset erihuoneeseen leikkimään legoilla jne.



Tsemppiä ja jaksamista.

Toi ulos laittaminen on ihan jees mutta en tajua miksi et jaksa selvitellä lapsien riitoja ja kahinoita!



Susta on viisasta vanhemmuutta sanoa lapselle että lopeta KANTELU???



Tulee vielä aika kun lapsellesi tapahtuu jotain ikävää mutta ei tule sitä kertomaan sinulle. Sehän on kantelua. :(

Noi kantelu- jutut kuuluu lapsuuteen, siihen kun kiusaajat huutelee kiusatulle että kantelupukki kaakattaa.. Ompa jännä että jokkut omalle jälkikasvulleen opettaa ettei voi tulla juttelemaan.



Ei lapset osaa vielä hoitaa riitoja.

Miksi sun lapsi ei saa kertoa että kun leikki lelulla (jonka otti pois toiselta) -väärin- että toinen tönäisi -koska se harmitti että toinen ottaa kädestä?!? Miksi ihmeessä hyväksyt sen että toiselta otetaan lelu kädestä?

Sun ratkasu on laittaa lapset pois kimpustasi ulos!!! Tosi paksua, mene itseesi. Nehän hakee huomioo.

Susta on viisasta vanhemmuutta sanoa lapselle että lopeta KANTELU???

Lapset todellakin KANTELEVAT, tämän tietää jokainen, jolla on kotona sisarussarja. Kanteleminen on sitä, kun lapsi ei jaksa/viitsi/halua itse ratkaista tilannetta (jonka pystyisi kyllä ratkaisemaan), vaan haluaa, että aikuinen tulee ja sanoo, että juuri tämä lapsi on oikeassa. Nämä on aina sarjaa "toi kattoi pahasti, toi näytti kieltä". Eri asia on sitten sellainen tilanne, jossa lapset ovat niin suuttuneita, ettei sovittelusta tule mitään vaan nyrkit heiluu ja itketään.

Muistan itse vielä elävästi, kuinka käytin kantelemista hyväkseni lapsena, kun piti isosisarusten kanssa pärjätä. Joskus se toimi, joskus ei. Useimmiten olin itse se joka oli aloittanut koko riidan...

Ja ap:n kysymykseen: kyllä meillä huudetaan. Eivät koko ajan tappele, mutta paljon. Silloin kun eivät tappele, huutavat muuten vaan. Ehkä 5% valveillaoloajasta on hiljaista. Pojat 4 ja 6.

Mutta kummasti on se tietynlainen keskinäinen kinastelu vähentynyt, kun on yksinkertaisesti ja tylysti lopetettu turhanaikaisen vääntämisen kuuntelu. Kouluikäisten "toi katsoi mua", "kato minne veli on laittanut hammasharjan", "sisko aloitti", "veli aloitti", "joku aloitti" riidat ovat juuri sellaisia, että ne alkavat aamulla ja jatkuvat yöhön, jos niille ei pistä stoppia. Ja kummasti kun lapset pistää ulos, alkaa keskinäinen köysi löytyä. Ilmapiiri siitä kummasti raikastuu. Ja jos lapset eivät oikeasti halua ulos, he sitten jotenkin löytävät sen rakentavan linjan sisälläkin.

7v ja 9v eivät ole enää niin pieniä (tai 8v ja 10v), että heitä pitäisi jatkuvasti ohjata. He kyllä tietävät sen, että toisen kädestä ei oteta tai ei mätkitä jne eikä siitä ei ole pelkoa, etteivät uskaltaisi tai osaisi valittaa, mitä sisarukseen tulee :D joitakin 1v ja 3v en laittaisi selvittämään välejään ja vielä 3v ja 5v leikkiä kannattaa tarkkailla. Ja kyllä näitäkin sen verran, että tietää missä liikkuvat. Jos toisen näkee yksin murjottamassa tai itkemässä, pitää mennä selvittämään mitä on tapahtunut, mutta noin muuten nahistelu olkoot sisarusten välistä (ovat tasaväkisiä joka tavalla). Aikuisten ei edes pidä sotkeutua joka ikiseen, minun mielestäni, lapsetkaan eivät tykkää siitä.

Toi ulos laittaminen on ihan jees mutta en tajua miksi et jaksa selvitellä lapsien riitoja ja kahinoita!

Susta on viisasta vanhemmuutta sanoa lapselle että lopeta KANTELU???

Tulee vielä aika kun lapsellesi tapahtuu jotain ikävää mutta ei tule sitä kertomaan sinulle. Sehän on kantelua. :(

Noi kantelu- jutut kuuluu lapsuuteen, siihen kun kiusaajat huutelee kiusatulle että kantelupukki kaakattaa.. Ompa jännä että jokkut omalle jälkikasvulleen opettaa ettei voi tulla juttelemaan.

Ei lapset osaa vielä hoitaa riitoja.

Miksi sun lapsi ei saa kertoa että kun leikki lelulla (jonka otti pois toiselta) -väärin- että toinen tönäisi -koska se harmitti että toinen ottaa kädestä?!? Miksi ihmeessä hyväksyt sen että toiselta otetaan lelu kädestä?

Sun ratkasu on laittaa lapset pois kimpustasi ulos!!! Tosi paksua, mene itseesi. Nehän hakee huomioo.

Olet saanut paljon hyviä vastauksia. Kokeilemalla tiedät mitkä asiat toimii teillä.



Meillä ei toimi jäähy ollenkaan, lopetettiin se kun tyttö päästi protestipissat joka kerta jäähyllä. Kehuminen toimii, positiivinen äiti toimii, joku kiva yhdessä tekeminen palkintona toimii.



Toisille sopii lelujen takavarikoiminen rangaistuksena, meidän tyttöä ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos telkkarin katsominen aiheuttaa riehumista ts. huutoa kun se laitetaan kiinni tms. tulee telkkaritaukoa.



Päälimmäisenä mulle tulee mieleen, että lapsesi ovat tylsistyneitä ja koko perheeltä on ilo kadoksissa. Perhepalaverin paikka ja etsimään yhdessä ihanaa kesää

ei aina toimi. Meidän kuopus nimittäin tuossa vaiheessa tuo viattomana, silmät kirkkaana lisää takavarikoitavia arvokkaita lelujaan=) Yritä siinä sitten olla tuimana=)



Ja jäähy - ei ei ei, aiheuttaa vaan lisää kiukkua. Vähemmälläkin pääsee (siis itse);)

kun tylsistyvät tai ovat väsyneitä..eli yritän keksiä jotain kivaa ohjelmaa joka päivälle,päivä sisällä kaikkien 3 kanssa olisi ihan hirveä=)

Pitää pästä purkamaan energiaa..

Mutta kummasti on se tietynlainen keskinäinen kinastelu vähentynyt, kun on yksinkertaisesti ja tylysti lopetettu turhanaikaisen vääntämisen kuuntelu. Kouluikäisten "toi katsoi mua", "kato minne veli on laittanut hammasharjan", "sisko aloitti", "veli aloitti", "joku aloitti" riidat ovat juuri sellaisia, että ne alkavat aamulla ja jatkuvat yöhön, jos niille ei pistä stoppia. Ja kummasti kun lapset pistää ulos, alkaa keskinäinen köysi löytyä. Ilmapiiri siitä kummasti raikastuu. Ja jos lapset eivät oikeasti halua ulos, he sitten jotenkin löytävät sen rakentavan linjan sisälläkin.

7v ja 9v eivät ole enää niin pieniä (tai 8v ja 10v), että heitä pitäisi jatkuvasti ohjata. He kyllä tietävät sen, että toisen kädestä ei oteta tai ei mätkitä jne eikä siitä ei ole pelkoa, etteivät uskaltaisi tai osaisi valittaa, mitä sisarukseen tulee :D joitakin 1v ja 3v en laittaisi selvittämään välejään ja vielä 3v ja 5v leikkiä kannattaa tarkkailla. Ja kyllä näitäkin sen verran, että tietää missä liikkuvat. Jos toisen näkee yksin murjottamassa tai itkemässä, pitää mennä selvittämään mitä on tapahtunut, mutta noin muuten nahistelu olkoot sisarusten välistä (ovat tasaväkisiä joka tavalla). Aikuisten ei edes pidä sotkeutua joka ikiseen, minun mielestäni, lapsetkaan eivät tykkää siitä.

Toi ulos laittaminen on ihan jees mutta en tajua miksi et jaksa selvitellä lapsien riitoja ja kahinoita!

Susta on viisasta vanhemmuutta sanoa lapselle että lopeta KANTELU???

Tulee vielä aika kun lapsellesi tapahtuu jotain ikävää mutta ei tule sitä kertomaan sinulle. Sehän on kantelua. :(

Noi kantelu- jutut kuuluu lapsuuteen, siihen kun kiusaajat huutelee kiusatulle että kantelupukki kaakattaa.. Ompa jännä että jokkut omalle jälkikasvulleen opettaa ettei voi tulla juttelemaan.

Ei lapset osaa vielä hoitaa riitoja.

Miksi sun lapsi ei saa kertoa että kun leikki lelulla (jonka otti pois toiselta) -väärin- että toinen tönäisi -koska se harmitti että toinen ottaa kädestä?!? Miksi ihmeessä hyväksyt sen että toiselta otetaan lelu kädestä?

Sun ratkasu on laittaa lapset pois kimpustasi ulos!!! Tosi paksua, mene itseesi. Nehän hakee huomioo.

Itse kiusasin pikkusisarustani aikoinaan (meillä on vain pieni ikäero) ja vanhemmat sallivat sen. kun sitten kasvoin isommaksi ja tajusin ,mitä olin tehnyt, olin todella kauhuissani. JA kun ymmärrystä vihdoin oli, niin se kauhistutti eniten että miten vanhemmat sallivat minulta tuollaista ilkeää ja pahaa käytöstä pienempää lasta kohtaan.

Palkitse hyvästä käytöksestä, jätä huono käytös palkitsematta.



Kaikki lapsesi ovat sen verran vanhoja, että ymmärtävät varmasti tarraidean. Yhdestä hyvästä päivästä saa tarran ja kun on x määrä tarroja kerättynä, niin sitten joku palkinto.



Voithan vielä tehostaa sitä, että jos yksikin lapsista mokaa eli aiheuttaa riitaa, tappelua jne., niin koko porukka ei saa tarraa. Eli palkitset kaikkia kolmea tai ei ketään.

Itse kiusasin pikkusisarustani aikoinaan (meillä on vain pieni ikäero) ja vanhemmat sallivat sen. kun sitten kasvoin isommaksi ja tajusin ,mitä olin tehnyt, olin todella kauhuissani. JA kun ymmärrystä vihdoin oli, niin se kauhistutti eniten että miten vanhemmat sallivat minulta tuollaista ilkeää ja pahaa käytöstä pienempää lasta kohtaan.

juuri siksi, ettei kuvaamaasi tapahdu. Mutta jos olisit täällä kuuntelemassa sitä, miten nämä sisarukset n. 2 minuutin välein raportoivat toisestaan, niin huomaisit, että jokaiseen kiistan aiheeseen ei tosiaan kannata puuttua. Lisäksi kun näillä ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enää ole lempilelujakaan, eivät he leluista ENÄÄ sillä lailla välitä. Se pääasia on saada riita vaikka lattialta löydetystä napanöyhdästä tai purkin kannesta.

Jossain vaiheessa kun olimme aktiivisempia, he alkoivat koiruuttaan kutsua aikuista aikuista hätiin tekoitkulla ja lopuksi nauroivat katketakseen.

Meillä lapset eivät ole koskaan vain kaksistaan sen takia, että pahaksi riita voisikin mennä, jos ei olisi korvia kuulemassa ja silmiä näkemässä. Sen kyllä alkaa huomata ilmeestä, jos nahistelu menee liian pitkälle.

Voithan vielä tehostaa sitä, että jos yksikin lapsista mokaa eli aiheuttaa riitaa, tappelua jne., niin koko porukka ei saa tarraa. Eli palkitset kaikkia kolmea tai ei ketään.

koska lapset voi keksiä senkin, miten yhden saa syntipukiksi.