Luultiin antaneemme lapselle kaunis kansainvälinen nimi, mutta lapsi kertoikin nyt että hän ei tykkää yhtään nimestään.
Nimi, joka on ruotsalaisperäinen, eikä tuu ihan jokaisella vastaan. Sen takia haluttiin antaa sellainen, koska sukunimikin on ruotsalaisperäinen.
Nyt lapsi sanoi, että perinteisempi suomalainen nimi kuten Kimmo tai Matti olisi ollut parempi. Että hän ei tykkää yhtään nimestään.
Höh, nyt harmittaa. Silti sanoin, että vaihtakoon sen sitten itse johonkin parempaan, jos nykyinen ei kelpaa.
Kommentit (14)
Lapsi varman juu haluaisi olla Kimmo tai Matti eli samanniminen kuin muiden isoisät....
Muuten kiva tarina mutta olisit laittanut Kimmon ja Matin tilalle Eetun ja Onnin
Vierailija kirjoitti:
Lapsi varman juu haluaisi olla Kimmo tai Matti eli samanniminen kuin muiden isoisät....
Kyllä. Näin hän sanoi. Ap
Olin aviossa ulkolaisen miehen kanssa, minä halusin antaa ulkolaisen nimen mutta 18v poika vaihtoi suomalaisen nimen ja mun sukunimen.
Onkohan lapsenne tullutmurrosikään? - Murrosiässä kun lapsi voi viiemsitään haluaa kyseenalaistaa ja vaatia perusteluita kaikelle sille, minkä itse on kuvitellut ja uskonut olevan vain lapsen parhaaksi. Lapsi ikäänkuin testaa kuinka lujassa nämä asiat on samalla kun alkaa tehdä omia päätöksiä ja valintoja, jotka eivät meitä kalkkiaksia aina ni-in miellytä...., kuten ei meidän omat valintamme häntä
Uskovainen mies
Nimet on aina makuasia. Voi olla pahastikin ristiriidassa vanhempien kanssa. Onneksi voi vaihtaa.
Yyyyyyyy en tykkääääääääää
- se lapsesi
Vierailija kirjoitti:
Lapsi varman juu haluaisi olla Kimmo tai Matti eli samanniminen kuin muiden isoisät....
Uskon itse kyllä koska halusin jostain syystä vaihtaa sukunimeni teininä äidin suvun nimeen. En tykännyt perheemme sukunimestä yhtään, vaikka se oli sellainen hyvin normaali ja yleinen, tyyliä Virtanen. Äidin sukunimi taas oli... No, vähemmän kaunis ja normaali, siis tyyliä Alarönttönen. Eikä ollut siis mikään eroperhe tai ongelmia vanhempien kanssa, aivoni pitivät tuota vain tosi hyvänä ideana murrosiän hormonimelskeessä.
En tiedä mikä mielenhäiriö minulla oli. Onneksi tuo päähänpisto meni ohi ennen kuin täytin 18. :D
Hyvin ymmärrettävää. Suomenkieliset nimet osataan kirjoittaa oikein koska niiden lausuminen vastaa kirjoitusasua. Ruotsinkieliset nimet poikkeuksetta lausutaan eri tavalla kuin kirjoitetaan.
En usko tarinaasi ap. Sun nimi on Ulla, joka tarinan kehitti.