Riisin keittäminen
Tuli tuossa joku päivä yleltä elävästä arkistosta vanhoja pätkiä kokkiohjelmista. Siinä yhdessä Jaakko Kolmonen teki jotain broilerihöystöä, ja tarjosi sen kanssa hyvin valutettua riisiä. Siitä tuli mieleen että niin se omakin äiti keitti riisit ennen, runsaassa vedessä ja valutti sitten riisin. Ja sitä taidettiin keittääkin ainakin 25 minuuttia. Itse ainakin nykyään keitän riisin niin että vettä laitetaan vain sen verran kuin riisiin imeytyy ja haihtuu. Olikohan riisi silloin erilaista, ainakin muistan että yleensä maistui melko vetiseltä. Käytän kyllä yleensä basmatiriisiä, mutta taitaa pitkäjyväisessäkin olla ohje että vettä vain tarvittava määrä.
Kuinka te keitätte riisin?
ps. Ennen oli spagetissakin keitto-ohje noin 15 min kun nykyään 8-10 min, ja spagetti oli ennen tosi pehmeää ainakin meillä.
Kommentit (13)
Pitaa aina huuhtoa, kuvittele etta se on ollut kasassa jonkun intialaisen pellon reunalla.
Huuhtele 4-5 kertaa, liota vedessa 20min., valuta hyvin.
Kiehauta vesi, siihen riisi kiehumaan kunnes vesi on riisin pinnan alla ja siihen muodustuu "reikia"-n.5min.
Liekki pienelle tai siirrat toiselle levylle, kansi paalle, 5min. poyhi kuohkeaksi.
Riisia ei saa hammentaa muuta kuin kerran pari alussa etta lampo tasaantuu, muuten siita tulee liisteria.
Jos et tarjoile ihan heti, laita pyyhe kattilan ja kannen valiin, imee riisista kosteutta.
1 mitta riisia, 2 mittaa vetta. se on siina!
mitään jollette ole maistaneet samalla tavalla valmistettua riisiä jota miesystäväni valmistaa. Se on NIIN hyvää että ihan itkettää kun ajatteleekin sitä, että olemme nyt riidoissa enkä ole kahteenn päivään saanut kys. riisiä. Voi jösses.
Ja miesystäväni on pohjois-Irakista.
Mutta olen tarkka keittoajan suhteen, ettei mene yli ja tule liian pehmeää. Pidän myös ainoastaan pitkäjyväisestä riisistä. Kiinalaisesta saa myös hyvää riisiä, se kai tehdään riisinkeittimellä?
Porvoosta tämä koska matu kulttuurissa miehet ei tee ruokaa.
Ihan hyvä yritys
Ainoastaan idiootit keittävät riisin vapaassa vedessä.
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta tämä koska matu kulttuurissa miehet ei tee ruokaa.
Ihan hyvä yritys
Ehkäpä tuo moite menee perille kuusi vuotta vanhaan ketjuun...
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan idiootit keittävät riisin vapaassa vedessä.
Joessa??
Minulla on tapana freesata huuhdeltu ja valutettu riisi tilkassa öljyä (ja ehkä jotain maustetta) ja alan sitten lisätä vettä erissä niin, ettei koko seos jäähdy. Jatko tavalliseen tapaan imeytyksellä.
Pesen ja huuhtelen riisin kunnes vesi on kirkasta ja sitten keitän sen riisinkeittimessä. Ennen sen hankintaa en ollut ymmärtänyt kuinka hyvää riisi voi olla.
Suomessa myytävä riisi on huuhdeltu jo tehtaalla, joten teette turhaa työtä.
Kehitysmaissa huuhtelu taas on pakollinen, koska siellä kuluttajille myytävä riisi sisältää hyönteismyrkkyä, hiekkaa, ötököitä, hiiren paskaa, ynnä muuta syömäkelvotonta.
TOKI jos tilaat säkin suoraan riisin kasvattajalta Aasiasta niin kannattaa pestä, mutta Prismasta ostetun Risellapaketin kohdalla se on turhaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa myytävä riisi on huuhdeltu jo tehtaalla, joten teette turhaa työtä.
Kehitysmaissa huuhtelu taas on pakollinen, koska siellä kuluttajille myytävä riisi sisältää hyönteismyrkkyä, hiekkaa, ötököitä, hiiren paskaa, ynnä muuta syömäkelvotonta.
TOKI jos tilaat säkin suoraan riisin kasvattajalta Aasiasta niin kannattaa pestä, mutta Prismasta ostetun Risellapaketin kohdalla se on turhaa työtä.
Moni huuhtelee sen tärkkelyksen takia. Erityisesti lyhytjyväinen riisi, jota Aasiassa käytetään, on parempaa huuhdeltuna ja se kuuluu oikeaoppisesti tehdä. Mutta Risellaa, no sitä en syö joten en huuhtelekaan.
on kaksi erilaista keitto-ohjetta, toinen sellainen, jossa vettä laitetaan reilummin ja kaadetaan sitten lopuksi pois ja toisen mukaan taas vettä laitetaan vähemmän ja sen annetaan imeytyä riisiin. Itse keitän yleensä "vanhaan malliin", eli laitan vettä reilusti ja kaadan lopuksi pois, eikä riisistä tule vetistä. Ja mitä tulee spagetin keittämiseen, niin suomalaiset ovat varmaan vasta viime vuosina tajunneet, että pasta on parhaimmillaan ollessaan "al dente", eikä ihan pehmeäksi keitettynä.