Ekaluokkalaiseni vietti tänään välitunnin yksin :(

Eikö lapsesi ole koskaan aikasemmin ollut yksin ulkona? Meidän ekaluokkalinen on ihan omasta tahdosta joskus välitunnilla yksin ja eskarissakin halusi leikkiä välillä yksin.

Katsotaan nyt miten tokalla menee. Tytöllä on asperger-piirteitä, ei diagnoosia, ja sosiaalisissa suhteissa tuntuu olevan ongelmia.



Äitiä juttu itkettää, onneksi tyttö sanoo olevansa iloinen ja kertoo aina että koulussa on kivaa.



voimia!

kuitenkaan, tilanne ei välttämättä ole niin paha kuin sinusta vaikuttaa.



Kouluvuosi on vasta aluillaan. Kavereita kyllä tulee, lapsesi pääsee mukaan leikkeihin, eikä yksi yksin vietetty välitunti vielä lastasi traumatisoi :)



Tietysti, mikäli tilanne jatkuu, voit soittaa opelle ja kysellä vähän että onko opettaja huomannut että onko lapsesi paljon yksin tai onko hänellä kavereita.. opettaja voi sitten ohjata leikkeihin mukaan, jos kavereita ei oikeasti ole.

ja tuo valitettavasti saattaa jatkua vielä monen monta vuotta, ainakin jos kyseessä on tyttö..kamalia kuppikuntia ala-asteella :(

paikkojaan. Satunnainen yksinolo ei vielä tarkoita yhtään mitään.



Jos tilanne jatkuu, yhteys opettajaan, joka voi vaikuttaa ryhmäytymiseen erilaisilla toimilla.

Mulla ipana tokalla. Noitahan sattuu ja sitten mä kuolen, kun kaikki VIIIHAAA mua eikä kukaan arvosta mua ja mä oon NIIIN yksin.



Asumme koulun viereisessä talossa. 1/100 ajasta lapsi on todella välitunnilla yksin.



Alkuvuodesta kaveripiirit vielä muotoutuvat. Anna sille aikaa!



Älä toki vähättele, mutta kerro, ettei elämä sittenkään pääty tänään.

Voisiko olla niin, että tyttö on vielä arka kaverisuhteissa, eikä oikein osannut hakeutua muiden seuraan välitunnilla. Muut olivat ehkä aloitelleet jo leikkejä, eikä tyttösi osannut kunnolla "tuppautua" mukaan. Vasta muutama koulupäivä takana, niin tällaiset asiat voivat vielä olla vähän hakusessa. Kannusta tyttöäsi menemään rohkeammin leikkeihin mukaan :)

että lapset päättävät, ei opettajat ja koulu.Jos sitä kautta alkaa itseään "tuputtamaan" joukkoon, niin huonosti käy.

Sen siitä saa jos muksu ei osaa ITSE olla sosiaalinen. Kun ryhmät muotoutuu niin lapsen pitää itse tajuta mennä niihin ryhmiin. Jos aina vapaa ehtoisesti hakeutuu yksin keinumaan niin on puhtaasti arpapeliä kuinka paljon kavereita tulee.



Mutta jotkut meistä kaipaa enemmän kavereita kuin toiset. Mulle on aina riittänyt muutama kaveri ja tykkään olla itsekseni. Moni tuttu sitä vastoin ahdistuu jos ei koko ajan ole yhteydessä kavereihin... Ongelmansa kullakin.

Me olemme muuttaneet uudelle paikkakunnalle ja arka lapsemme aloitti toisen luokan täysin vieraassa ympäristössä.

Eka viikon poika itki illta ja äiti aamut, kun ketään ei lapsen seura kiinnostanut. Tällä viikolla lapset ovat jo lämenneet ja häntä on pyydetty leikkiin mukaan välitunneilla.



Ei voi muuta kuin tukea ja kehottaaa juttelemaan muille. Jos tilanne ei aukea kuukaudesa, suosittelen juttelemaan opettajalle, jospa he tekisivät ryhmätöitä tunneilla tms, jotta tulisi väkisinkin tutustuttua toisoiin.

Kiitos rohkaisevista viesteistä! Onneksi vasta toinen päivä, varmaan se tästä suttaantuu...Laitoin jo opelle viestiä, että muistutteleehan asiasta välitunnille lähtiessä, siis että otetaan kaikki mukaan leikkiin jne.



Tyttö tosiaan kyseessä, erittäin sosiaalinen tapaus...mutta tiedän omasta kokemuksesta tai siis MUISTAN ne helkkarin kuppikunnat. Ja edelleen, mitä olen seurannut, tuntuu siltä, että 3 tyttöä ei kerta kaikkiaan voi leikkiä yhdessä, vaan se yks on aina ylimääräinen. Poikia sen sijaan voi olla hirveä lauma yhdessä, kaikki sulassa sovussa. Tyttöni onkin usein poikalauman jatkeena, naapureissa vain poikia.



Olen myös yrittänyt opettaa, että siinä ei ole mitään pahaa tai hävettävää, jos joskus leikkii yksin. Mutta jos toiset ei ota leikkiin mukaan, niin sitten on ongelma.



Tsemppiä kaikille vanhemmille ja opetetaan me lapsillemme, että sen yksinäisen kaverin voi käydä pyytämässä leikkiin mukaan!