Miten pyydätte miestänne siivoamaan?

Entä jos otat nuo miehen käyttämät periaatteet itsekin käyttöön. Kun mies ehdottaa seksiä, niin sanot, että ehei, en mä nyt halua kun sä kerran vonkasit. Jos mies joskus koittaa jutella, että mitäs sille seksielämälle, niin sano, että sulla nää kotityöt pitää niin kiireisenä ja väsyttävätkin mokomat, että sua tarvis joskus muistuttaa että sekstaillakin vois. Ja kun ehdottaa, niin vonkauskortti esiin...

Ja kun kerran mies vaihtoi vain omaan autoonsa talvirenkaat, niin tee sä niinkuin joku täällä jo ehdottikin, laita ruoka vain itsellesi ja lapsille (tee sen verran nafti annos, että varmasti ei jää yli), ja sano sit miehelle, että ehei, eihän meillä ole miesten ja naisten töitä. Sama pyykkien suhteen, tiskien suhteen, lakanoitten vaihtamisten suhteen, tavaroitten paikoilleen laittamisen suhteen, siivouksenkin suhteen jos teillä on joku huone vain miehen käytössä. Ja kun mies keskittyneesti katsoo leffaa, niin sen jälkeen totea, että no niin, se on sit seuraavaks lastenhoitovuoro yksin sulla 2 h 5 min.

Tai jos pokka ei pidä, niin heitä kaikki kotityöt viikoksi-kahdeksi, mee miehen seuraksi sinne sohvalle. Laita vaan ruokarahaa jemmaan niin, että koko kuun budjetti ei valu ekalla viikolla pizzakuskin taskuun...

Kieli poskessa ehdottelen konsteja, tosin itse voisin noikin konstit ottaa käyttöön, jos pakko olisi. Tilanteesi kuullostaa kyllä ihan karsealta. Miksi ei voi erota? Jos kerran mies on kaiket päivät kotona, sinä tuot talouteen ainoan tilipussin, niin eipä se taloudellinen tilanne ainakaan huonontua voisi, luulen. Ja olisi vähemmän sotkuja siivottavana ja parempi fiilis kotona, kun olisi yksi iso mariseva laiska vauveli pois nurkista.

Meillä mies myös sanoo, ettei sun tarvii tehdä niitä silloin kun muutkaan eivät tee. Tosin ei kyllä osannut vastata kysymykseen, että kuka ne sitten tekee ja milloin?

Minä voisin vaikka laulaen pyytää ja silti pyytäisin väärällä tavalla ja sen takia hänen ei tarvitse.

Moni on ehdottanut, että sanoo vain, että tuossa imuri, imuroipas. Ei IKINÄ toimisi meillä. Meillä ei toimi vaikka nätisti pyytää. Meillä ei toimi, vaikka kuinka hyvin perustelisi, että miksi minä en ehdi ja siksi hänen pitäisi.

Meillä ei toimi mikään, paitsi se, että minä kiltisti alistun rooliini ja teen kaiken mukisematta hiljaa itsekseni.

Joskus olen yrittänyt listata asioita, joita tarvitsee tehdä. Keskustelu ei ikinä ehdi siihen asti, että mietittäisiin, että kuka tekee, vaan mies tekee siitä ison haloon, että kuka sanoo, että tuo kaikkki pitää tehdä. Minä en kuulemma ole mikän jumala, joka päättää ja määrää, että mitä pitä tehdä. Ja jos minusta nuo listassa olevat asiat pitää tehdä, niin voin ne tehdä sitten ihan itse. Niin ja minä kuulemma luen liikaa naistenlehtiä, joista olen saanut päähäni sen, että miltä kodin pitäisi näyttää. Voi kun joskus ehtisi edes niitä lehtiä lukea. En edes tilaa, koska en niitä ehdi lukea.

Ja jos joskus otan omaa aikaa ja käyn lenkillä, niin mies on heti kirjaamassa ylös, että nyt olet ollut tunnin ja 10 minuuttia lenkillä, joten saat nyt hoitaa lapsia ihan yksin tunnin ja 10 min.

Ja minä ehdottomasti ottaisin siivoojan, mutta yksinkertyaiseti ei ole varaa. Nyttenkin eletään ihan pelkästään minun palkallanni ja se hädin tuskin riittää pakollisiin menoihin.

Meillä kaikki kääntyi pahimman kerran päälaelleen, kun olin tämän viimoisen kanssa äitiyslomalla. Silloin toki ymmärän ja ajattelin, että minun kuuluu tehdä kaikki kotona, kun mies on päivät töissä. Kun menin töihin, niin sanoin, että tämä jako ei sitten enää toimi ja palataan vanhaan systeemiin. Silloin mies oli samaa mieltä, mutta käytännössä se ei näy millään tavalla.

Mies yleensä tulee ensiksi kotiin ja hakee lapset. Tikkua ei pistä ristiin vaan makaa sohvalla niin kauan, kunnnes minä tulen kotiin. Sitten voi jopa nousta situmaan siihen sohvalle ja katsella kun minä alan touhuamaan.

Olen kyllä oikeasti todella väsynyt, mutta mitä voin tehdä? Ei voi erota.

Olenko nyt ainoa joka tarvitsisi apua.

ja pesee pyykit ja käy ruokakaupassa oma-aloitteisesti. Minä siivoan kaiken muun ja osallistun pyykkäykseen.

Voisitko tänään siivota pihan / imuroida?

Tai:

Voisitko tyhjentää astianpesukoneen`?



Ja sitten vaan muistutan kerran - pari, jos mies ei näytä ryhtyvän toimeen.

Minulla on ns. päävastuu kodista, joten olen se, joka useammin pyytää siivoamaan. Joskus mieskin pyytää minua siivoamaan, esim. eilen taisi pyytää vaihtamaan lakanat sänkyyn.



Se pyytää joka huomaa siivouksen tarpeen, se tekee joka ehtii ja viitsii.

ja pesee pyykit ja käy ruokakaupassa oma-aloitteisesti. Minä siivoan kaiken muun ja osallistun pyykkäykseen.

Kuulostaa uskomattomalta. Onko tällaisia miehiä?

Mulla on hyvä ja ihana mies, vieläpä erinomainen rakastajakin hän on! -3

työnjako on vuosien saatossa loksahtanut aika toimivaksi. Karkea jako on, että mies siivoaa ja minä hoidan pyykkipuolen. Ruokahommat on mun kontolla, kun pidän niistä niin paljon. Isommat ruokaostokset (viikonloppuna) hoituu useimmiten niin, että minä käyn kaupassa, mies on lasten kanssa kotona tai harrastuksissa.

Mullakin on tosi kiva mies, vähän puheliaampi vain saisi olla. :)

Antakaas kun arvaan. Kun synnytitte esikoisenne, niin mies ei valittanut että ei saa nukutuksi kun hoitajat käyvät tarkistamassa koko ajan miten tuore monikkoäiti jaksaa.



Ihan oikeasti olen kateellinen. Yritin valita hyvän miehen. On ihan ok, mutta kotihommiin ei kajoa pitkällä tikullakaan ja vielä jäkättää jos joku homma ei ole hoidettu. Lapsiakin on useampi ja teen kotoa myös töitä.



Ottaa pattiin!



Mutta onnea teille, jotka olette paremmin osanneet valita.

Pitäisi jo nukkua, mutta ei nukuta. Mielessä pyörii vain, että olen nainnut todellisen tollon.



Eilen illalla pyysin miestä laittamaan tiskit koneeeen. Hän on nyt viikon syyslomalla ja koska on lomalla, niin ei voi tehdä kotitöitä. Eihän se mitään lomaa ole jos joutuu töitä tekemään.



Puhui sitten ohi suunsa ja sanoi, että olisi mukava joskus tehdä rauhassa jotain, mutta kun olen aina pyytämässä että jotain pitää tehdä tai jonnekin pitää kuljettaa. Ensinnäkin ajan tai kuljetan itseni ihan itse. Pyydän harvoin osallistumista kotitöihin, en edes päivittäin.



Hän sitten kaivoi videokameran esille ja alkoi kuvata minua, kun pyysin apua tiskien laittamiseen. Onkohan miehellä kaikki kunnossa? Tuntuu aika oudolta. Minä kuitenkin teen lähes kaikki kotityöt.

Hän siivoaa omatoimisesti usein silloin, kun olen lapsen kanssa pitkällä vaunulenkillä. On niin paljon kätevämpää siivota, kun lapsi ei ole paikalla, joten siksi niin.



Tai jos mies ei ole siivonnut, pyydän, että hän käy vauvan kanssa pitkällä vaunulenkillä, että minä ehdin sitten siivota rauhassa kotona.

... joskus vaan valinnat ei mene kohdilleen.

miehelle kuuluu imurointi, sen hän tekee oma-aloitteisesti kerran viikossa. Muuten pitää pyytää, että voitko tyhjentää tiskikoneen, vietkö roskat, anna koiralle ruokaa yms.



Ruokaa kyllä tekee viikonloppuisin ja käy toki ruokakaupassa tarvittaessa.

sori vaan, ap. Aikuisten ihmisten parisuhteen ja perheen pitäisi toimia niin, että kumpikin tekee sen mitä pystyy ja jaksaa ja hommat jaetaan niin, että kokonaisuus toimii. Sinä et ole miehesi äiti eikä pidä mennä siihen, että sinä pyydät ja käsket ja nalkutat, kunnes joku homma tulee tehdyksi. Miehesi on varmaan kotonaan tottunut siihen, että äiti valittaa ja valittaa ja tekee sitten itse. Pistätte hommat paperille ja jaatte kykyjen, taitojen ja ajankäytön suhteen järkevästi. Ja toki huomioiden myös ns. miesten työt, jos sellaisia on, rännien puhdistukset, renkaanvaihdot, polttopuiden pilkkomiset, ruohonleikkuut jne. (Tämä siis siksi, että ei ole reilua sekään, että mies tekee kaikki pihahommat ja sen jälkeen jaetaan sisähommat siivoukseineen ja ruuanlaittoineen vielä kahtia...) Sen jälkeen et koske miehelle sovittuihin töihin. Et valita etkä nalkuta mutta et myöskään tee. Yksi konsti on myös tehdä sitten kaikki hommat vain itsellesi ja lapsillesi eli peset vain omat ja lasten vaatteet, laitat ruokaa vain itsellesi ja lapsille, petaat vain oman puolesi sängystä jne. Jos mies ei halua ottaa osaa perheen yhteisiin hommiin, hoitakoon itsensä yksin.

totta on, että hän siivoaa meillä lähes ainoastaan

Miksi mun täytyis pyydellä, anella, lahjoa ja passata miestäni jotta hän tekisi osansa tässä huushollissa? En siis pyydä vaan sanon " pitäis siivota kaivapas imuri kaapista ja ala touhuun"...mulla onneks mies joka ei luule omaansa erityisoikeuksia tässä perheessä!

molemmat ajelee nurmikkoa, luo lumet, imuroi jne...mies vaihtaa pari kertaa vuodessa renkaat koska on vahvempi. Minä olen ollut kolme kertaa raskaana, synnyttänyt ja hoidellut yöimetykset koska onnistunut vain mínulta.

ja sitten siivotaan, yhdessä.

Minua ottaa päähän se, että minunkin pitää tarpeeksi kauniisti ja sovittelevasti pyytää miestä siivoamaan tai tekemään yleensä mitään kotona. Myös viikonloppuisin ja vapaalla ilmoittaa, että tämä on hänen vapaata, hän ei meinaa mitään tehdä, mitä ei huvita. Eikä etenkään jos minä käsken. Monesti on sanonut, että tapan hänet tällä työmäärällä, kun ei saa vapaa-aikana levätä.



Ja tosiasiassa minä teen lähes kaiken meillä. Lähden monesti lasten kanssa jonnekin, että saa levätä. Mutta mitään ei oma-aloitteisesti tee, ei yhtään mitään. Olen monesti yrittänyt tehdä sopimuksia, että vain keittiössä syödään, niin hänen mielstä se on ihan utopistinen ajatus lapsiperheessä, minusta ei pitäisi olla. Ja etenkin minusta minulla pitäisi olla sananvaltaa tässä asiassa, koska minä ne jäljet sieltä joudun siivoamaan.



Jos joskus suostuu imuroimaan, niin ei koskaan imuroi kunnolla, kuten ovien takaa ja mattojen alta. Jos pyydän imuroimaan näistäkin paikoista, niin perustelee sen niin, ettei aina tarvitse imuroida nin tarkaan. KAs kummaa, kun se lepsuvuoro sattuu aina silloin kun hänen pitäisi imuroida.



Ottaa todella päähän, koska ei minuakaan kukaan pyydä imuroimaan, pesemän pyykkiä, käymän kaupassa tms.



Sen sata kertaa olen yrittänyt keskustella jne., mutta ei voi kuulemma keskustella, koska minun asenne on niin väärä. No minun asenne on toki se, että töitä pitäisi jakaa tasapuolisemmin. Ja meillä molemmat käyvät töissä.



Ja mies on sanonut, että sano mitä pitää tehdä, koska ei hän itse sitä tajua. En saa siis olettaa, että hän itse tajuaisi. Kun pyydän ihan nätistikin, niin heti orjuutan häntä ja nalkutan. Ja sitten ei sen perusteella suostu mitään tekemään, koska en osannut pyytää nätisti.



Monesti olen ajatellut, etä pitäisi itse tehdä eikä koskaan pyytää mitään. Tosin siinä tapauksessa minä vain tekisin, kun muut ottavat rennosti sohvalla telkkua katsellen. Ja sitten vain oma vitoutkseni kasvaa kun tunnen itseni vain kotiorjaksi. Ihan kuin tulisin töistä toiseen työpaikkaan, josta ei koskaan saa kiitosta, eikä palkkaa. Koskaan ei kehu minua, ei minun tekemisiä, ei minun tekemää ruokaa, ei sitä, että käyn aina kaupassa. Mutta kaikki negatiivinen palaute tulee kyllä mopeasti, kuetn, miksi aina tätä ruokaa, onpas epäterveellistä ja ompas työlästä laittaa tms. Ja sitä jos puhtaat pyykit odottavat sohcalla viikkausta ja kaappiin viemistä, niin niistä huomauttaa, vaikka varmasti on huomannut, että olen koko päivän siivonnut ja touhunnut eli en ole yksinkertaisesti vielä pyykkeihin ehtinyt.



Ja jos mies jotain tekee, siis siivoaa, niin koskaan en sillä aikaa makaa sohvalla vaan teen jotain muuta. Kun kyseenalasitan sen, että hän vain makaa vaikka tekemistä riittäisi, niin sanoo, että olen hidas. Hän kuulemma tekee vain niin nopeasti. Hännen mielstä kyse ei ole ollenkaan siitä, että meillä olisi eri määrä tekemistä.



Ja talvirenkaiden vaihdosta. Meillä molemmilla autot ja mies sanoi sunnuntaina, että pitäisi vaihtaa renkaat. Minä jäin kotiin lattelemaan lapsia (3 kpl) iltapalalle ja pesulle ja mies lähti renkaiden vaihtoon. Kun tuli takaisin sisälle, niin jossain sivulauseessa teki selväksi, että vaihtoi vain omat renkaat. Ei siis vaihtanut minun renkaita, kun kysyin syytä, niin ei sanonut oikein mitään. Ei kai kuulunut hänen mielstä hänelle ja siellä on kuulemma niin kylmäkin. Ja ei kuulemma ole miesten ja naisten töitä. Tosin siisvoaminen ja kaikki kotityöt ovat iehen mielstä naisten hommaa.



No minä sitten vaihdoin renkaat itse eilen illalla työpaäivän päätteeksi työpaikan parkkipaikalla. Onneksi sain pulttien aukaisemisessa apua työkaverilta, kun ne oli NIIN tiukassa.



Niin ja kyse ei ole mistään nuoresta pojan klopista vaan 46-vuotiasta miehestä.



Anteeksi avautuminen, mutta AP tiedän mistä puhut. Tuntuu kuin kotona olisi kolme lasta ja yksi iso lapsi.

Todella harvoin tarvitsee pyytää, sillä mies tekee kotitöitä omatoimisesti.

Imurointia ei voi sietää ja siksi minä imuroin yleensä aina. Joskus en ehdi tai selkä kenkkuilee pyydän miestä imuroimaan. Muita töitä osaa tehdä ihan pyytämättä.

luututa lattiat? Eli kerron ihan konkreettisesti, mitä haluan hänen siivoavan. Se ei auta mitään, jos vain pyydän, että voitko siivota...