Miksi akateemiset on niin usein köyhiä?

Palkkani on 2400 e/kk, eli olen aika huonosti palkattu akaateeminen. Minä valitsin työn sisällön. Tiedän, että paperimies saa näyttöä tuijottamalla kuukaudessa tuplapalkan, mutta koen, että työni on sen verran rikkaampaa, että voin vaikka maksaa siitä = saan pienempää palkkaa.



Minulle työni on tietyllä tapaa kutsumus. Ja taloudellinen " köyhyys" saa vastapainokseen henkisen rikkauden.

Liksalla ei niin väliä.

Me ei olla köyhiä.

Olemme opiskelleet melko ripeästi molemmat, mies valmistui 26 vuotiaana ja minä 24 vuotiaana. Alamme nyt maksaa opintolainoja ja vasta hankkia tuloja työelämässä. Kirvesmies-lähihoitaja ystävä pariskuntamme on ehtinyt olla työelämässä tienaamassa jo 8 vuotta. Heillä ei ole myöskään opintolainoja maksettavana. Kirvesmiehen kuukausipalkka on lisäksi parempi kuin meidän akateemisten. Lähihoitajan palkkakaan ei kauaksi meidän tuloistamme jää.

samaan aikaan on perustettu perhe, hankittu lapsia ja ostettu asunto. Lisäksi opettajan palkka on melko pieni.

mutta ei muut.

on duunareitten luvattu maa. Moni rasvakoura tienaa enemmän kuin minä, mutta eipä tuo haittaa kun elämässäni on muitakin arvoja.

Valtionhallinnossa monet työpaikat ovat määräaikaisia projekteita (ainakin naisilla), joten ihmisille tulee työttömyysjaksoja väliin.

mukana, vaan ovat hävyttömän huonoja.



Näin alipalkattuna akateemisenä en tiedä, onko tilanne Suomessa niin väärä, koska kalliit tutkintommekin maksetaan verovaroista. Jos tutkinnot olisi investointi, jonka maksaisimme itse, pitäisi sen näkyä eri

tavalla lompakossa.



Tilastollisesti koulutus taitaa vielä korreloida tulokertymää akateemisten eduksi, mutta joillain aloilla se ei todella näytä toimivan niin.



Ehkä on myös niin, että ei niin koulutetuilla aloilla pääsee nopeasti suht hyvään palkkaa, mutta akateemisilla aloilla tulot usein nousevat tasaisesti työuran kehittyessä.

Toisaalta he joutuvat akateemisia kavereitaan helpommin tuotannollis-taloudellisen yt-myllyn jauhamiksi kun firma siirtää toimintansa Kiinaan. Ilmeisesti suomalaisen työelämän oikeuskäsityksen lähtevät siitä, että mitä suhdanneherkempi ala, sitä suurempi liksa.

tuon ilmiön kanssa painivat. Kunnat kohtelevat hävyttömän huonosti opettajia, lastentarhanopettajia ja sosiaalityöntekijöitä, pätkätyön tynkää ja määräaikaisuuksilla keplottelua, toimittajilla on samoja ongelmia, kääntäjiä vaaditaan tekemään Kiinan ja Intian palkkatasolla töitä koto-Suomessa ja sinne Kiinaan vuotaa myös runsain mitoin diplomi-insinöörien töitä.

Miksi moni duunari on köyhä?



Ei koulutuksen pituuden tai vaativuuden tarvitse korreloida palkan kanssa.

Tai no joo, voihan sitä saada fudut jos töppäilee, mutta sen töppäilyn täytyy olla aika rankkaa, tyyliin jatkuva kaatokännissä sekoilu tai maanpetos.