Curlingia kaupassa
Lähikaupassa oli eilen siisti, meikattu nainen 5-6-vuotiaan tyttönsä kanssa. Tytöllä myös hienot, pinkit merkkivaatteet, joo, ei liity tähän, kai. Kiertelivät kaupassa ja äiti kyseli lapseltaan "haluatko puuroa?" "joo", ja pakkasi kaksi valmislautasellista puuroa kärryyn. Sitten äiti kysyi "pinaatti- vai kalakeittoa" ja otti sitten kaksi valmislautasellista pinaattikeittoa kärryihin. Seuraavaksi äiti kysyi, haluatko jugurttia ja lapsi halusi, ihan kaikkea lapsi halusi, ehdotti välillä itsekin ja kaikkea otettiin. Kärry oli pian täynnä erilaisia valmistuotteita, aina kaksi annospakkausta.
Musta se vaan oli jotenkin kamalaa, surullista. Pieni lapsi sai päättää, mitä syödään, ja kaikki ostettiin valmiina, mitään ei siis tehdä itse. Olen välillä ihmetellyt, miksi kaupoissa myydään puuroakin valmiina lautasellisina, mutta nytpä sekin selvisi. Äiti lämmittää lapselleen tämän valitseman valmiin puuron mikrossa. No, ei sentään pelkkää karkkia ja keksiä ollut kärryssä.
Kommentit (75)
äiti osti lapselleen ruokaa! Mihin tämä maailma on oikein menossa?
Olet kyllä ap aika uskomaton! =D
1) kyttäät ihmisiä kaupassa
2) pidät normaaleja juttuja curlingina
kamalaa, surullista, pieni lapsi saa päättää mitä syödään... Jessus, hanki ap elämä (myös omille lapsillesi)
kysyä lapsilta, mitä haluavat syödä. Mitä pahaa siinä on, jos minä kuitenkin päätän vaihtoehdot? Jos käyn yksin kaupassa, niin sitten syödään sitä mitä tulin ostaneeksi :-)
Valmisruoista nyt voi olla monta mieltä, mutta tuskin niiden käyttö sentään curlingia on.
Kerropa ap, kuinka täydellistä teillä onkaan niin saadaan sitten kuorossa suitsuttaa, kuin täydellinen Äiti oletkaan. Sulla varmaan alkoi sädekehä pyöriä pääsi päällä heti kun tuon tapauksen näit...
eikä sen takia voi ymmärtää että jotkut lapset voivat olla jo pienestä pitäen oppineita syömään terveellisesti.
Aika huvittavaa tuo, lapsi halusi syödä puuroa, kala- tai pinaattikeittoa ja jugurttia ja ap vielä vouhkaa aiheesta.
curlingäitee :) Mä tosin kyselen 4-vuotiaalta mitä se haluaisi... Ja valmiita mekin ostellaan silloin tällöin, ei aina vaan jaksa, viitsi tai halua tehdä työpäivän jälkeen ruokaa alusta loppuun.
eli on ihan yleistä kysellä lapsilta että mitä mitä haluavat syödä (ts päätös asiasta on lapsen harteilla). Opettamalla opetetaan valikoimaan ja miettimään että mikä tänään maistuisi parhaalta. Ja sitten ihmetellään kun muksut on nirsoja ja onpa hankalaa.
Jep.
Olet kyllä ap aika uskomaton! =D 1) kyttäät ihmisiä kaupassa 2) pidät normaaleja juttuja curlingina kamalaa, surullista, pieni lapsi saa päättää mitä syödään... Jessus, hanki ap elämä (myös omille lapsillesi)
SE TOSIAAN ON JUST CURLINGIA ET KYSYTÄÄN PENNUILTA MITÄ SYÖDÄÄN!!! NYKYAJAN ÄIDIT ON LAISKOJA JA SAAMATTOMIA, LAPSET MÄÄRÄÄ KAIKESTA..
Siis millainen kyylä kehtaa ja ensinnäkin pystyy kyyläämään muita _noin tarkasti_ jossakin kaupassa, kun on hei omatkin ostokset hoidettavana. Kulkiko ap ihan selän takana tarkkailemassa, vai? EI KUULU SULLE.
Ja pinkit merkkivaatteet, no ...tuako sulle kuuluu toisten vaatetus! Mistä sä voit ylipäänsä päätellä mitä merkkejä oli, jollei nyt kissan kokoisilla kirjaimilla lukenut. Ja so what! Ei to-del-la-kaan kuulu sulle.
Mut joo, jatka samaan malliin, sinä täydellisin, parhain ja mahtavin äiti ikinä.
Ja miten yksinkertainen ihminen onkaan, jos menee tekemään päätelmiä jostakin tilanteesta, kun ei voi tietää taustoja, ei voi tietää _mitään_, luulla vaan. Jos se ei vaikka ollut edes sen oma äiti. Mistä sä sitäkään tiedät, luulet vaan. Jos se oli vaikka täti.
Kulutat aikaa, joka on lapsiltasi pois, kyttäämällä muiden ostoksia ja ostoskäyttäytymistä?
Kyllä minäkin kysyn joskus lapselta kahden vaihtoehdon välillä, jotta ei tule sitten ostettua sellaista jota ei syödä ja se menee vanhaksi.
Entä jos oli äitipuoli, isosisko tai äidin kaveri, lapsen hoitaja tai täti?
kahden tyttäreni kanssa. Ja ostin valmisruokia ja kaksin kappalein. Ja kysyin mitä haluaisivat syödä.
Ollaan kolmatta viikkoa flunssaputkessa ja mies työmatkalla.
Olisko omassa elämässä jotain petrattavaa? Oikeasti äiti on todellakin saattanut olla kipeä tai kokoyön muuten vaan valvonut ja saakin ostaa kaiken valmiina ja kysellä lapselta toiveita. Miksi ihmeessä ei saisi?Tuskin sitä kuitenkaan aina tapahtuu...kaikenlaisia kyttäreitä sitä onkin!
mitä ihmeellistä siinä on ? Kait lapsellakin on oikeus päättää mitä syö j akertoa mistä tykkää.
Minä ainakin ostan valmisruokaa viikolla kun me vanhemmat käymme töissä ja lapset travitsevat ruuan heti kun tulemme töistä. Aina ei ehdi/jaksa tehdä edellisenä iltana...
Ap taitaa olla KOTIÄITI joka kulkee kaupassa tuulipuvussa ja kadehtii hyvinpukeutuneita ja työssäkäyviä äitejä, jotka huolehtivat itsestään ja samalla lapsensa ulkonäöstä LOL
Olet kyllä ap aika uskomaton! =D 1) kyttäät ihmisiä kaupassa 2) pidät normaaleja juttuja curlingina kamalaa, surullista, pieni lapsi saa päättää mitä syödään... Jessus, hanki ap elämä (myös omille lapsillesi)
SE TOSIAAN ON JUST CURLINGIA ET KYSYTÄÄN PENNUILTA MITÄ SYÖDÄÄN!!! NYKYAJAN ÄIDIT ON LAISKOJA JA SAAMATTOMIA, LAPSET MÄÄRÄÄ KAIKESTA..
JA VARSIN VAKAVISSA ASIOISSA, NIIN KUIN ESIM. OTETAANKO OMENIA, BANAANIA VAI MELONIA TAI SYÖDÄÄNKÖ MAKARONILAATIKKOA VAI KAALILAATIKKOA.
PAREMPI VAAN OPETTAA PENNUT SELLAISIKSI ETTEI NE PYSTY ITSE VALITSEMAAN YHTÄÄN MITÄÄN. SEISOVAT VAAN SORMI SUUSSA KUN KYSYTÄÄN...
minä olisin kenties miettinyt samoin ap:n tilanteessa.
Outoa aikuisen kysellä lapselta kuin vähä-älyinen että mitäs se piltti nyt haluaa syödä ja mihin rahat hassataan.
Ja ruuan laatuun olisin ehkä myös kiinnittänyt huomiota, itse kun teen useimmiten maustamattomista/tuoreraaka-aineista ruokamme.
Taas tulee sellainen olo, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa kun näitä vastauksia lukee.
Jos oma elämä on tolpillaan, sitä harvemmin lähtee vakoilemaan kaupan käytäville ventovieraita.
Ja sen jälkeen vielä rakentelemaan teorioita ja ihmettelemään monta päivää myöhemmin.
hanki hei elämä. Mene vaikka töihin
Aikuinen antaa vaihtoehdot, eli on tavallaan jo päättänyt mitä syödään, lapsi vain saa sanoa oman mielipiteensä.
En minäkään anna päättää ihan mistä vaan, tosin joskus on päiviä, jolloin lapsi saa päättää kokonaan mitä syödään. Ne on niitä hemmottelupäivä, joita meillä joskus on.
Mistäs tiedät heidän tilannettaan, ehkä äiti oli flunssassa ja halusi kerrankin päästä helpolla.
Osaan kuvitella että lapselle voi tehdä pahempaakin kuin kysyä että mitä hän haluaa kaupasta syötäväksi.