Lue keskustelun säännöt.
Mistä ilo ja tyytyväisyys takaisin elämään?
30.07.2009 |
Periaatteessa elämäni on kunnossa. On perhe: mies, neljä lasta, koti (koirakin), talous ihan ok kunnossa (vaikka mihinkään ekstraan ei rahaa olekaan), kaikki ovat terveitä ja meillä molemmilla vanhemmalla on työtä. Koululaisilla sujuu koulu ihan hyvin, pienemmät viihtyvät tarhassa, itse pidän työstäni ja mieskin omastaan. Suhde mieheen taitaa olla aika väljähtynyt, mutta arki kuitenkin sujuu, mieskin siihen osallistuu eikä suurempia riitoja ole. Ihan normaalia elämää siis.
Kaikesta huolimatta olen kausittain tyytymätön elämääni ja eniten ehkä itseeni. Tuntuu, että en työn ja pakollisten kotijuttujen ja lasten kanssa olemisen ohessa jaksa tehdä yhtään mitään. En huolehdi itsestäni ja olenkin varsin ylipainoinen. Ennen se ei ollut ongelma, mutta nykyään tuntuu, että en voi fyysisesti hyvin. Olen jotenkin "tukossa" koko ajan. Se heijastuu tyytymättömyytenä arkiseen perhe-elämään. Olen turhan usein kireä ja pahalla päällä ilman selvää syytä. En ole kiinnostunut enää seksistäkään.
Antakaa nyt hyvät av-siskot hyviä neuvoja, millä saisin taas itseni tyytyväiseksi itseeni ja elämääni! Luulisin, että ensimmäinen askel olisi tarttua itseäni niskasta kiinni ja parantaa omaa oloani laihduttamalla ja liikkumalla. Mutta mistä siihe itsekuri?? Löytyisikö hyviä vinkkejä?
Kommentit (5)
kokeile modernia vyöhyketerapiaa. Siinä saa sellaisen ihanan puolentoista tunnin kokovartalo hieronnan: "vyöhykeratahieronnan" ja se avaa jotenki kroppaa ja tuntuu taivaalliselta. Varoitus kuitenkin, et siihen jää koukkuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on huomattavasti enemmän ylipainoa, se saattaa tietysti olla perussyy tähän inhottavaan tyytymättömyyteen. MUTTA muistan hyvin ajatelleeni kausittain aivan samalla tavoin nuoresta asti, jo ennen näiden ylikilojen kertymistä. En tiedä olenko sitten vain perusnegatiivinen luonne vai mistä on kyse. Usein tuntuu, että haluaisin elää yksin... =(
Jotenkin tästä suosta pitäisi vaan nousta (taas) ja saada ilo ja hyvä mieli elämään.
ap
tosin olen hoikka, mutta jo nuoresta tällainen "perusnegatiivinen". Nyt olen siinä pisteessä etten jaksa itseäni tällaisena, vaan haluan löytää sen elämänilon ja positiivisuuden, joka oli lapsena. Ehkä jokin terapia voisi auttaa?? On vain vaikea saada itseä niskasta kiinni.
Niitä on vain helppo syyttää...
Sitä olen miettinyt, että pitäisi hankkia itselle joku harrastus (muu kuin lukeminen, jota tulee tehtyä neljän seinän sisällä). Mutta toisaalta tuntuu aina, että kotona olisi niin paljon tehtävää, että ei "kehtaa" olla kotitöiden ääreltä pois oman harrastuksen vuoksi - varsinkaan, kun mies on aktiivista ja tekevää sorttia.
ap
Kiloja on ylimääräisiä ainakin 10 ellei 20. Kaikki tuntuu vaikealta ja peiliin ei voi edes katsoa.
Olen koittanut polkea kuntopyörällä tällä viikolla joka päivä, yhtä tuskaa ja ankeaa sekin.
Tuntuu, ettei jaksa mitään, kaikessa tulee hengästyminen ja hiki ja sit on entistä tuskasempi olo.