Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisitte:"Mun äiti sanoi, ettei enää koskaan halua nähdä sua!"
18.10.2009 |
Tokaluokkalaisen paras kaveri sanoi tämän, kun heillä jotain kärhämää keskenään koulussa.
Pojat ovat olleet kolmatta vuotta kuin paita ja peppu, nyt on pakkaa sitten vähän sekoitettu uudestaan ja vaihtelevat välillä "välituntikaveria" ja koulunkin jälkeen. Nyt olaan törmätty siihen, että tämä kaveri on alkanut käyttää aika törkeää kieltä lastamme kohtaan (juttuja joita olen itse läsnäollessa kuullut:) "Jos et tee sitä tai tätä, en ole sun kanssa enää", "Jos ei pelata, lähden kotiin", "En oo ikinä sun kanssa jos ei tehdä kuin mä sanon"... Ja niin edespäin. Ja nyt tämä viimeinen, jota en kuuluut koska tapahtui koulussa. Vaikea kuitenkin uskoa, että poikani olisi keksinyt itse tällaisen - eli luultavasti näin oli kaveri sanonut.
Nyt en oikein enää tiedä miten suhtautuisin. Pitäisikö tähän jotenkin puuttua? Poikani haluaisi kyllä leikkiä tämän kaverinsa kanssa, mutta sanat selvästi loukkaavat ja hän alistuu toisen tahtoon.
Mitä te tekisitte?
Kommentit (6)
Mielestäni tuo täyttää huonon kohtelun kriteerit.
Tunnen kaverin vanhemmat, ei olla ystäviä mutta hyvissä puheväleissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun toinen vaan alistuu. Miten tämä meidän alistuja pystyy "ottamaan paikkansa"?
Ollaan kyllä kotona prepattu, että ei tarvi uskoa ja totella mitä kaveri käskee, vaan kaiken pitäisi olla vapaaehtoista ja yhdessä sopimalla sopia leikit, vaikka sitten vuorotellen, jos ei leikkiehdotukset ole samansuuntaisia.
AP
että onko OIKEASTI tuon lapsen äiti niin sanonut, vai onko lapsi keksinyt tuon satuttaakseen? Jos on keksinyt, on kyllä aika taitava.
Ap
esikoisella on tuollainen "kiristävä" kaveri ollut reilun vuoden ajan. Alkuun alistui toisen manipuolointiin ja antoi periksi milloin mihinkin komenteluihin vaikka monesti sanottiinkin kotona ettei tarvitse antaa pompotella itseään. Sitten vaan yhtäkkiä viime keväänä sai tarpeekseen pomottelusta eikä suostunut koko kesänä leikkimään enää tämän kaverin kanssa. Koulujen alettua alkoivat taas leikkiä silloin tällöin yhdessä, mutta nyt meidän lapsi ei enää alistu eikä anna periksi niin helpolla. Tämä toinen kaveri myös huomasi ettei oikein saa muita kavereitkaan pidettyä luonteensa takia, joten on rauhoittanut selvästi komenteluaan itsekin.
En siis mitään neuvoa osaa antaa, mutta joskus pieni pesäero ja aika voivat auttaa.
kun olette hyvissä puheväleissä? Et nyt välttämättä kaikkea kertoisi, mutta vähän kyselisit onko huomannut poikien väleissä jotain muuttuneen...
Alue: Aihe vapaa
poikien selvitellä välinsä itse. Sitten jos menee fyysisen välienselvittelyn asteelle, tietysti puuttuisin. Pojat on kuitenkin jo tokalla luokalla.