Edellytykset adoptioon?
Adoptiosta tietävät tai itse adoptoineet: minkälaiset edellytykset elämässä ja elämäntilanteessa mielestänne (ja/tai viranomaisten mielestä) pitää olla, ennen kuin adoptioprosessiin ruvetaan?
Varsinkin noin ihan käytännössä, kodin ja rahatilanteen sun muun kannalta. Mutta muutenkin.
Kommentit (10)
toista prosessia aloitellaan.
Vähintään toisella pitää olla työpaikka, mielellään vakituinen ja toisellakin jokin todella hyvä syy siihen, miksi sitä ei ole (esim. hoitovapaa, jonka aikana määräaikainen työsuhde päättyi). Taloudellisen tilanteen tulee olla vakaa ja suunnitelmallinen. Jos velkaa on, täytyy osoittaa, että pystyy sen hoitamaan.
Perhe-elämän tulee myös olla hyvällä mallilla. Kodinkin täytyy olla sellainen, että sinne mahtuu vielä lapsi, tai sitten pitää ainakin olla selkeä suunnitelma uudesta kodista, joka hankitaan, kun lapsen tulo on lähellä.
jos viitsii vähän googlata. Laki ei sano mitään rahasummaa mitä pitäisi olla tai asumismuotoa tai neliömäärää. On ihan sama asutko vuokralla vai ei.
Kohdemaissa sen sijaan katsotaan kussakin ihan omien kriteerien perusteella, kuka hyväksytään hakijaksi.
Yleensä riittää, että tulee omillaan toimeen, mutta esim. Kiina vaatii tiettyä tulo- ja omaisuusmäärää. Tosin Kiinasta on aika mahdoton muutenkaan adoptoida pitkien jonojen takia.
oma, pankin vai vuokrattu, kunhan sen kuukausimenot pystyy hyvin maksamaan ja kunhan se tosiaan on riittävän suuri.
Meillä tätä adoptioajatusta on pyöritelty vuosikausia. Lasta on toivottu jo kymmenen vuotta ja viimeiset hoidot oli yli kolme vuotta sitten. Meitä on pidätellyt juuri tämä elämäntilanne. Pitkään aikaan ei kummankaan työt olleet vakinaisia - nyt onneksi miehellä on ihan hyvä ja vakinainen paikka. Itse jäin pois töistä, kun terveys esti oman alan töitten jatkamisen. Kouluttauduin sitten vähän pidemmälle, mutta käytännössä viime vuodet ollut joko osa-aikaopiskelija, freelancer, käynyt kursseilla ja ollut ihan muuten vain kotonakin... Pelkään jotenkin vaan, että minua pidettäisiin jonain luuseri-työnvälttelijänä...
Olen olettanut, että ennen kaikkea oma terveys pitää ensin saada kuntoon (eikö?), niin nyt kun alkaa olla selkäleikkaukset takana ja liikkuminen normaalia ja alan olla terveitten kirjoissa, on ruvennut adoptio taas mietityttämään. Edessä olisi luultavasti muutto vuokra-asunnosta toiseen ennen sitä - yksi makuuhuone lisää tulisi tarpeeseen.
Adoptiohakijoiden on oltava todella terveitä, juuri mitään vaivaa ei saa olla, ainakaan jos aikoo adoptoida ulkomailta. Adoptioluvan voi saada joistan vaivoista huolimatta, mutta juuri mikään kohdemaa ei kelpuuta vanhemmiksi muuta kuin täysin terveitä henkilöitä.
3
Tiedän syövän sairastaneen adoptioäidin, adoptoi vielä yksin eikä sairastettu syöpä plus edelleen jatkuva tupakointi näköjään estänyt lasta saamasta.
Siitä kun prosessin käynnistää, saa varautua noin viiden vuoden odotukseen. Voi olla pitempikin. Tuskin sinä tuosta enää nuorrut. Miksi ette varaa aikaa adoptioneuvontaan? Ei vaadi kuin jonoon ilmoittautumisen.
Tiedän, että prosessi tulee olemaan pitkä. Tuntuu kuitenkin, että paremmin tulee menemään, jos ollaan varmoja asiasta ja olosuhteistamme yms.
ap
Siitä kun prosessin käynnistää, saa varautua noin viiden vuoden odotukseen. Voi olla pitempikin. Tuskin sinä tuosta enää nuorrut. Miksi ette varaa aikaa adoptioneuvontaan? Ei vaadi kuin jonoon ilmoittautumisen.
Katsotaanko kotiarvioinnissa ja muussa arvioinnissa kieroon, jos asuu vaikka nyt vuokra-asunnossa? Tai jos toinen pariskunnasta ei ole työelämässä?