Onko rakentaminen raskasta?

on taatusti. Raskasta liian tiukka budjetti, liian tiukka aikataulu, luonnonvoimat, ammatti-ihmiset eivät pääsekään tai tulevat myöhemmin/aiemmin kuin sovittu jne. Luonnonvoimat epäsuotuisat ja liian tiivis yhdessäolo, ne sitten syö naista. Ja miestä.

varsinkin jos aikoo tehdä "itse" pitkästä tavarasta. Rakennuttaminenkin on jo ihan tarpeeksi työlästä jos on pieniä lapsia. Me onnistuimme aika hyvin, koska



- meillä kävi tuuri tontin suhteen (ei paaluttamista tai räjäyttelyä



-otettiin talopaketti sekä hyvä urakoitsija (4 miestä) tekemään talo meille sisältä valmiiksi



-mieheni on rakennusalalla ja hänellä hyvät kontaktit + yleiskäsitys miten asioiden pitäisi mennä



-hankimme itse kaikki tavarat työmaalle (säästi kustannuksia) ja siivosimme, mikä oli ihan riittävän työllistävää



-mieheni valvoi projektia käymällä päivittäin työmaalla.



Tsemppiä jos meinaatte hommaan ryhtyä ja kärsivällisyyttä erityisesti paperishown kanssa

Aina sattuu ja tapahtuu vaikka kuinka olisi "avaimet käteen " ja "ei tehdä itse mitään " projekti....



Tuttavilla myrsky kaatoi yhden seinä elementin....toisille oli jäänyt vesiletku päälle urakoitsijoilta koko vkonlopuksi ja se tietysti oli posahtanut talon sisään...onko vielä laadukasta ja mukavaa?



Ja meille asennettiin jonkun toisen portaat sisälle...kun eivät ihan sopineet, oli muutoksia tehty! No, ne lopulta korjaantuivat, mutta ei ole mielestäni mahdollista rakentaa periaatteella EI ONGELMIA!

ja silloin ajatuksena oli että ei ikinä enää. 2 pientä lasta ja mies aina raksalla töidensä jälkeen.ei nähnyt juurikaan lapsia...hommia oli paljon enemmän kuin oli tullut ajatelleeksi. Kaikenlaista pikkuhommaa riitti, siivousta, hankaluuksia, työvaiheita joista ei ollut tiennyt etukäteen jne. Silti selvittiin siitä ja nykyään taas ajatus että ehkä kerran vielä...

Just nyt tuntuu raskaalta, mutta ei niinkään rakentamisen vuoksi, vaan siksi, että on työsesonki. Toki ilman rakentamista se pelkkä työsesonki kuormittaisi vähän vähemmän.



Tuossa vaan mietiskelin, että kun joillain pareilla menee rakentamisen aikana jopa eroon asti, että onko tää homma tosiaan niin kriisiyttävää. Vai onko ne ongelmat silloin olleet jo aiemmin.



Meillä on se hyvä tuuri, että ennen rakentamista tehtiin tähän edelliseen paikkaa pari vuotta sitten täysremontti, ja siinä tuli jo harjoiteltua miten meidän yhteistyö toimii. Silloin tuli joistain jutuista sanomista, joten nyt mies on tiennyt jo alusta asti, että sen ei kannata tehdä mitään päätöksiä yksin, koska me ajatellaan asioista ihan eri logiikalla. Mies on käytännön ihmisiä, mulla on esteettistä silmää.



Joten meille yksi tärkeä juttu on se, että mies pitää minut todella hyvin ajan tasalla, vaikka en käy joka päivä työmaalla. Se varmistaa kaikki jutut ennen kuin antaa miehille luvan tehdä, ja näin vältetään se, ettei viemäri olekin sitten puoli metriä sivussa tai pistorasiat väärällä korkeudella.



Meillä miehellä on myös kokemusta muusta rakentamisesta, joten siltä käy tavaroiden hankinta ja kilpailuttaminen aika kätevästi. Saatiin myös hyvät ja halvat kirvesmiehet, joiden kanssa ei tarvi stressata turhista. Ja nää ajat auttaa, kun työvoimaa saa helposti ja melko lyhyelläkin varoitusajalla.



Laitoin vain tän aloituksen, kun on kiva kuulla muidenkin kokemuksia.

Niin hyvää työmaata ei olekaan, missä ei tulisi ongelmia vastaan. Vaikka itse tekisi kaiken kuinka huolella, niin joskus vain toimittaja lukee piirustuksia väärin, ja sitten tulee väärän kokoista tavaraa.



Meillä mies huomasi, että minä aloin haaveilemaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sai taottua mun päähän, että kaikki ei tuu menemään suunnitelmien mukaan, ja näinhän se on. On tässä saatu jo huomata, että jos asialle ei voi mitään, niin siitä on sitten vain päästävä yli, sopeuduttava, ja pyrittävä minimoimaan vahinko.



ap