Kumpi teillä jää kotiin lasten kanssa kun he sairastavat?

kotiin työ sellaista jota ei tarvitse tehdä eikä vaikuta mihinkään aikataulullisesti. Työn voi tehdä myös muualla kun työpaikalla niin halutessaan.

Molemmille pitää saada sijainen. Tosin meidän muksu ei sairasta juurikaan. Reilun kolmen vuoden päiväkotiuransa aikana lapsi on ollut varmaan yhteensä maksimissaan 30 päivää sairaana.

Periaatteessa molemmat voimme myös tehdä etätöitä, mutta itse en yleensä tee kuin ihan välttämättömimmän lasten sairauspäivinä (siis jos jään kotiin en pääsäänötisesti tee töitä). Molemmat olemme asiantuntijatyössä, ja työt jäävät sitten myöhemmin tehtäväksi ellei ole pidempi poissaolo kyseessä ja sovittu etukäteen sijaiset jne.

Suoraan sanoen ihan omasta tahdosta, välillä on ihan kiva "lusmuta" himassa. Toisekseen mies on yrittäjä, joten silläkin saralla se on kannattevampaa näin päin.



Sijainen tai muut duunikaverit tekee mun hommia kun olen poissa.

Molemmille pitää yleensä olla sijainen. Ei aina.

suunnilleen puoliksi hoidetaan. Mies ehkä piirun verran useammin jää, koska mun työ sisältää paljon kouluttamista ja niitä on tosi ikävä perua (jos osallistujia vainna 30 odottamassa). Mutta molemmilla työt sitten seisoo sen ajan (eli kasaantuu). Kolme päivää voidaan olla molemmat tilapäisellä hoitovapaalla pelkällä ilmoituksella esimiehelle.

Molemmille pitää saada sijainen. Tosin meidän muksu ei sairasta juurikaan. Reilun kolmen vuoden päiväkotiuransa aikana lapsi on ollut varmaan yhteensä maksimissaan 30 päivää sairaana.

toi määrä kuulostaa kyllä mun korvaan valtavalta määrältä. Meidän 4v. on ollut poissa hoidosta max. 10 päivää kolmen vuoden "urallaan" päiväkodissa. Eli helpolla on päästy! Mulla on pari kollegaa, jotka on 3-5 päivää joka ikinen kuukausi hoitamassa lastaan (molemmilla on vain yksi lapsi). Ilmeisesti heillä ei toinen vanhemmista voi/halua kotiin jäädä ja lapset tosi sairaita. Tai sitten toiset jää helpommin kotiin, jos nokka vähän valuu.

Usein jaetaan poissaolot.



Minun on usein erittäin vaikea olla pois töistä. Työni siirtyvät sitten itselleni eteenpäin. On vaan todella vaikea siirtää asiakkaita eteenpäin täpätäydessä kalenterissa. Monen muunkin ihmisen työt häiriintyvät jos en pääse palavereihin paikalle ja uusinta-aikojen täytyy sopia moniin kalentereihin.



Mies pystyy tekemään osan töistä etänä ja muutenkin hänellä on vähemmän palavereja tms. aikataulutettua työtä.

koska pystyn tekemään töitä kotoakin käsin jonkin verran. Jos minä en niitä tee, ei niitä tee kukaan mukaan...

Molemmille pitää saada sijainen. Tosin meidän muksu ei sairasta juurikaan. Reilun kolmen vuoden päiväkotiuransa aikana lapsi on ollut varmaan yhteensä maksimissaan 30 päivää sairaana.

toi määrä kuulostaa kyllä mun korvaan valtavalta määrältä. Meidän 4v. on ollut poissa hoidosta max. 10 päivää kolmen vuoden "urallaan" päiväkodissa. Eli helpolla on päästy! Mulla on pari kollegaa, jotka on 3-5 päivää joka ikinen kuukausi hoitamassa lastaan (molemmilla on vain yksi lapsi). Ilmeisesti heillä ei toinen vanhemmista voi/halua kotiin jäädä ja lapset tosi sairaita. Tai sitten toiset jää helpommin kotiin, jos nokka vähän valuu.

Tai sitten ovat yh.

voi vee...

ette te rassut halua ymmärtää, että poissaollessasi sahaat omaa oksaasi. NÄHKÄÄ eukot joskus asioita myös työnantajan näkökulmsta. Ukkos myös hoitmaaan laspiaAN!

Varmaan melko 50-50. Sijaisia ei ole kummallekaan.

Molemmille pitää saada sijainen. Tosin meidän muksu ei sairasta juurikaan. Reilun kolmen vuoden päiväkotiuransa aikana lapsi on ollut varmaan yhteensä maksimissaan 30 päivää sairaana.

toi määrä kuulostaa kyllä mun korvaan valtavalta määrältä. Meidän 4v. on ollut poissa hoidosta max. 10 päivää kolmen vuoden "urallaan" päiväkodissa. Eli helpolla on päästy! Mulla on pari kollegaa, jotka on 3-5 päivää joka ikinen kuukausi hoitamassa lastaan (molemmilla on vain yksi lapsi). Ilmeisesti heillä ei toinen vanhemmista voi/halua kotiin jäädä ja lapset tosi sairaita. Tai sitten toiset jää helpommin kotiin, jos nokka vähän valuu.

Tai sitten ovat yh.

molemmat ovat kyllä ihan naimisissa.

useammin, ehkä 75-25. Pystyy tekemään töitä etänä. Yleensä toipilaspäivinä anoppi tullut meille, niin poissolopäiviä ei paljoa tule muutenkaan. Lapsia kolme, nyt jo nuorinkin koululainen. Isoin täytti äskettäin 10v, joten hänen sairastaessaan ei siis enää edes pysty jäämään kotiin.

Jos minä jään, niin yleensä teen töitä kotoa käsin.



Varmasti ei palkata sijaista, eikä välttämättä työt odota, eli niitä täytyy välillä tehdä kotoa käsin.

Kummallekaan ei saada sijaista, joten sillä aikaa työt vain kasautuvat.



Sanoisin arviolta että minä jään ehkä n. 60% tapauksissa ja mies noin 40%:ssa, mutta kyllä pyrimme tasapuolisuuteen.

onnekas, mutta mummo jää :-). Olemme mieheni kanssa olleet kumpikin ehkä yhden päivän pois töistä lapsen sairauden takia ja olen kuitenkin ollut jo yli kaksi vuotta työelämässä äidiksi tulon jälkeen.

Minun iltavuoropäivinäni mies mahdollisuuksien mukaan kiirehtii kotiintuloansa - yleensä ehdin melkein normiaikaan aloittamaan omat työni.



Työni ei minua kaipaa jos joudun pois olemaan... :)

Mun on usein vaikeampi jäädä, koska asiakaspalavereiden sovittelussa on tiukkaa. Noloa peruuttaa vaikka Aasiasta varta vasten matkanneet.



Käytännössä me tehdään niin, että jaetaan päivää usein. Isä aamulla kotona, minä iltapäivällä. Loput työt tehdään sitten nukkumaanmenoajan jälkeen.



Muutaman kerran ollaan käytetty myös kodinavuxia, tulevat vaikka päiväunien ajaksi tms.



Tässä on erityisen kätevää se, että asuu lähellä työpaikkaa. Voi tehdä nopeitakin vaihtoja.



Sijainen palkataan vain jos olisin poissa useamman kuukauden.

niin pyydetään mummoja apuun. Tänään jäin minä, mies jää huomenna. Työpaikalla työt odottaa kunnes tulen niitä taas tekemään, mutta mulla ei ole mitään stressiä, työt eivät ole parista päivästä ikinä kiinni.