Sallitaanko vammaistenkin lasten tulla? LUE
Näin kysyy Sosiaalieetikko Heli Pruuki väitöskirjassaan. Tästä on juttu Oulun seudulla ilmestyvässä seurakuntalehdessä ( Rauhan tervehdys).
Tässä muutama suoralainaus kirjoituksesta ja muutama kappaleotsikko.
Sosiaalieetikko Heli Pruuki teki sikiöseulontoja tutkiessaan huolestuttavan havainnon: Seulonnat sisältävät riskin sortua rodun jalostukseen. Hän herätteelee pohtimaan, siintävätkö sikiötutkimuksen taustalla taloudelliset tavoitteet, joiden varjolla vammaisten määrää halutaan karsia.
Voiko lapselle asettaa laatuvaatimuksia?
Kustannusssäästöjä Saksan malliin?
Ei kai sivistyneen Suomen sikiöseulonnoissa ole rodunjalostuksen piirteitä ( Saksa 1940- luvulla)?
Voiko lapsen ylipäätään käsittää tuotteeksi, jolle asetetaan laatuvaatimuksia? Pahimmillaan systeemi toimii silloin siten, että vanhempi suostuu ottamaan vastaan lapsen vasta, kun se läpäisee sekä yhteiskunnan toivomat seulontatestit että omat standartit.
Ihmisyys on aliarvostettua
_ Miksi vammaisuus on yksiselitteisesti syy aborttiin?
Sikiöseulonnalla tehdään paljon hyvää varsinkin silloin, kun niillä yritetään auttaa sikiötä tai etsitään niin raskasta sairautta tai vammaa, joka tuottaa lapselle kohtuuttoman kärsimyksen täyteisen elämän, HEli Pruuki tasapainottaa kritiikkiään.
Tämä kannattaa lukea kokonaan seurakuntalehdestä jos vain on mahdollisuus.
Kommentit (22)
Ja jos joku luki esim. tämänpäiväisestä Ilkasta seinäjoen tilanteesta, eipä paljon tee mieli tehdä vammaisia tähän maailmaan. Vammaistuki on lain mukaista, mutta Seinäjoella se joutuu aina punakynän alle. Yksikään vammainen ei saa henkilökohtaista avustajaa eikä ainuttakaan omaishoitajaa palkata. Että repikää siitä...
Filosofit saattavat usein käsitellä sikiötä biologisena orgasmina, jolla ei ole mitään oikeuksia. Äidille, jonka vatsassa liikkuu lapsi, puhe pelkästä organismista on relevanttia.
Me emme synnytä kansalaisia yhteiskunnan rattaisiin vaan lapsia hoitaaksemme ja rakastaaksemme heitä. Tottakai on kysymys myös suvun jatkumisesta.
Vierailija:
Me emme synnytä kansalaisia yhteiskunnan rattaisiin vaan lapsia hoitaaksemme ja rakastaaksemme heitä. Tottakai on kysymys myös suvun jatkumisesta.
Kun on muutaman vuoden hoitanut vaikeavammaista lasta.
olipa paskamainen tuuri elämän lottoarvonnassa mutta ei kai tässä muuta voi kuin jaksaa.
vaikka ei ole vammaisten kanssa missään tekemisissä koskaan ollut.
Heli Pruuki on muuten 7, 6, 3 ja 1 vuotiaiden lasten äiti.
Hohhoijaa teidän kanssa. Onneksi näitä asioita miettivät muutkin kuin yksi tutkija.
Onko sulla itsellä mielipide vain niihin asiohin minkä kanssa olet itse henkkoht ollut tekemisissä?
niin heille olisi tarjolla tarpeeksi laitospaikkoja, eskareita, kouluja, päiväkoteja harjaantumisluokkia, opiskelupaikkoja ja lopulta työpaikkoja. Samoin vammaisten lasten vanhemmille olisi tarjolla kunnollinen yhteiskunnan tuki niin rahallisesti kuin lapsen kuntoutuksessa tai hoitoon saamisessa.
Nyt pitää taistella kaikista näistä ja vielä paljon muustakin.
Niin kauan kuin ihmisiä voidaan abortoida vamman takia, yhteiskunta ei toimi tasa-arvoisesti.
Ymmärrän abortin myös, jos lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta. Kamalaa se on aina tietenkin. Lapsen vamma on kuitenkin aivan turha syy moiseen.
Raskaus voi olla pitkien, yhteiskunnalle kalliiden ja raskaiden hoitojen tulos. Mitä sanotte abortista?
Kyllä minulle tulee mieleen että ei meille saa käydä niin että saamme vammaisen lapsen, ei nyt, ei meille sovi, en halua ja paljon muuta ei ei .
moni toivoo jääneensä syntymättä. tämä on fakta.
Senkötakia että on yhteiskunnassa monissa asioissa ns. kakkosluokan kansalainen eli ei hyväksytä oman itsenään.
Mä käyn aina kaikki seulonnat läpi, en siksi, että tekisin ensisijaisesti abortin vaan siksi, että haluan valmistautua ajoissa mahdolliseen vammaiseen lapseen tai lapsen menetykseen
mutta ei pidä ensimmäisenä olla ehdottelemassa aborttiakaan.
keskustelua tästä voisi olla enemmänkin
Hyviä kysymyksiä esittää tämä nainen ja ihan asiasta puhuu. Lukekaahan kaikki tuo tiivistelmä jos vaan mahdollista.