Miksi kotona oleville äideille aina tuputetaan perhekerhoja tuulettumisen nimissä?

Vierailija:

Siellä istutaan ja vertaillaan tenavien kehitystä, vaatetusta, rokotuksia ja omia asumisoloja. Ei paljon yksinhuoltajaa ydinperheäidit kiinnosta

Mielestäni ei ainakaan Tuirassa.

Lapset kuitenkin tarvitsevat ikäistään seuraa ja harjoittelua suuressa ryhmässä toimimisesta. Ei se itselle ole mitään lepoa paimentaa lapsia hälisevässä kerhossa, mutta lasten parhaaksi yritän jaksaa-

Mustakin perhekerho on, no, perhekerho. Lapsen kanssa voi tehdä muutakin ja paljon rentouttavampaa! Mutta meitä on moneen junaan.

vaikka en ole koskaan missään perhekerhossa käynytkään! Eikös se tuulettumisen pointti ole just se, että saisi edes joskus jossain käydä itsekseen..

Kun kävin lääkärillä valittelemassa väsymystä. Ok, kyllähän esim kavereiden tapaaminen aina piristää mieltä, mutta ei se poista fyysistä väsymystä. Perhekerhoihin en mene edes kilon paloina...

perhekerhossa itseäni tuulettamassa vaan lähinnä siksi , että lapsilla olisi jotain vaihtelua päiväohjelmassa. Mielestäni siellä on tylsää, joskus en juttele kenenkään kanssa, joskus sitten juttelenkin, mutta perhekerho ei ol e todellakaan mikään oman pään tuuletuspaikka. Mutta lapset tykkää, joten käydään siksi.

En ole koskaan käynyt perhekerhossa, tosin en kyllä ollut uupunutkaan.

joilla oli myös paljon aikaa päivisin. Kahviteltiin, käytiin pulkkamäessä, uimassa, Hoplopissa, kaupoissa, vaihdettiin lapsia lenkin ajaksi, päästettiin toisiamme miehen kanssa ulos, käytiin kaljalla ja vietettiin paljon vapaa-aikaa yhdessä.



Hauskempaa se on pulkkamäessä jos on 3 mammaa ja 6 lasta, kuin aina yksin lasten kanssa seikkailla. On aikuista seuraa ja lapsille kavereita.



Ikävä täällä töissä on niitä vapaita päiviä kun elämä oli hidastempoista ja sai tehdä mitä huvitti.

Perhekerho on ihan hyvä vaihtoehto päästä ihmisten ilmoille, lasten kanssa joo, mutta kuitenkin aikuisseuraan. Tottakai on muitakin mahdollisuuksia, mutta perhekerho on yksi niistä.



Ilman lapsia käyn harrastuksissa tms. tietysti silloin, kun mies on lasten kanssa kotona, mutta mukava on päivisinkin jossain käydä.

Niillä äideillä, joilla ei ole samassa elämäntilanteessa olevaa vertaistukea, on suurempi riski masentua ja uupua ja siksi äitejä usutetaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monilla varmaan on ystäviä tai muuta " luontaista" seuraa, jolloin kerhoille ei ole tarvetta. Mutta paljon on myös yksinäisiä äitejä, vaikka sellaisia, joiden ystävät eivät ole päivisin tavoitettavissa (töissä) tai joilla ei ole ketään, kenen kanssa puhua lapsista tai omasta äitiydestään tai muusta, mikä nyt tuntuu tärkeältä ja olennaiselta. Muiden aikuisten seura yleensä auttaa äitejä jaksamaan paremmin, ylipäätään useimmille ihmisille sosiaaliset kontaktit ovat mielen piristystä ja tuovat elämäniloa, joka heijastuu myös lasten hyvinvointiin.

Meitä on siellä hyvä ja rento porukka, aina on mieli virkistynyt kun sieltä lähtee. Lasten virikkeiden hankkiminen onnistuu siinä samalla kun äiti pääsee juttelemaan tuttujen kanssa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!



Ilman lapsia voi mennä tuulettumaan sitten perhekerhon lisäksi esim. lenkille, jumppaan, shoppailemaan, kahville kavereiden kanssa tms. Perhekerhossa käyminen on siitä kivaa, että se ei ole perheen yhteisestä ajasta pois, vaan siellä käydään kun mies on töissä.

Siellä istutaan ja vertaillaan tenavien kehitystä, vaatetusta, rokotuksia ja omia asumisoloja. Ei paljon yksinhuoltajaa ydinperheäidit kiinnosta

Edellisessä asuinpaikassamme eräs naapuri oikein prässäsi että mikset käy. Vähän väliä. Että olisi tärkeä käydä lasten takia. Lapset olivat 1.5v ja 3v silloin. Ulkoilimme ja puistoilimme paljon, ja mielestäni oli lapsilla ihan mielekästä ilman sitä pienissä tiloissa pyörimistäkin.



Osa sen entisen asuinalueen mammmoista kiersi ma-pe joka päivä jossain kerhossa, ulkona ei olleet oikein koskaan. Mies sitten ulkoili lasten kans viikonloppuna. Ihmettelen että missä vaiheessa ne teki kotityöt, vai tekikö mies ne kaikki?



Nykyään kun lapsia on kolme, vanhimmat käyvät ma-to eri kerhoissa, mä vain vien ja haen. Loppuaika on vapaata touhuilua ulkona tai sisällä, eikä ne mitään sosiaalisia erakkoja ole nuo meidän lapset.



MITÄ se kenellekään kuuluu käykö niissä vai ei? Pyytää voi mukaan, mut jos näkee ettei toista kiinnosta niin so what?

Ja kolmen pukeminen sinne ja sieltä pois. Ei kiinnosta. Kun alan pukemaan, puen mieluummin sitten ulkoilua varten. Yli 3-vuotiaille on sitten kerhot minne ei äitejä tarvita mukaan. Sopii mulle paremmin.

Mä kans rentoudun mieluummin ilman lapsia. Käyn vaikka lenkillä, shoppailen tai muuta. Ilman jatkuvan vahtimisen velvoitetta.

Vierailija:

Aina jos valitat, että kotona on tylsää ja puuduttavaa, niin eikös heti tiukata, että oletko käynyt lasten kanssa perhekerhossa? Ihanko olen ainoa äiti tässä maassa, jota ei rentouta perhekerhot yhtään? Meluisia paikkoja, joissa äidit jauhavat lapsistaan ja pikkuasioista tunnista toiseen. Jos haluaisin päätäni tuulettaa, niin lähtisin johonkin ilman niitä lapsia. Ja mieluiten sellaiseen paikkaan, jossa ei tarvitse katsella omia eikä toisten lapsia. Tuntuu, että olen jokin kummajainen, kun en halua käydä perhekerholla, vaikka se olisi tuossa kilometrin päässä.