2,5v tyttäreni on mummulassa yötä pitkästä aikaa. Kyllä on ikävä!
Argh... Vaikka tiedän, että niillä oli kiva ilta leikkeineen ja lauluineen ja kylpyineen, ja että huomenna menevät pulkkamäkeen ja luistelemaan, niin silti itsekkäästi ikävöin tyttöä ihan kamalasti!!
Heh.. kaikenlisäksi äitini asuu tuossa muutaman talon päässä, että ei tyttö ole edes kaukana!
Mutta me miehen kanssa päätettiin jo ennen kuin tytöt (kuopus nyt 7kk) syntyivät, että vanhempamme saavat viettää paljon aikaa lastenlastensa kanssa... Meillä molemmilla on ihanat muistot isovanhempien kanssa vietyistä lomista ja viikonlopuista omassa lapsuudessamme...
Ja kaikenlisäksi näyttää siltä, että mieheni isä kuolee pian syöpään, niin haluamme antaa papan ja mummujenkin viettää paljon aikaa lastemme kanssa.
TÄmä nyt oli vain tällainen purkaus :)
Kommentit (4)
meillä eivät lapset ole koskaan mummolassa, koska heitä ei sinne ole koskaan huolittu. Kiva, jos teillä on toisin.
sairaalasta kotiutumisesta lähtien molempien tyttöjen kohdalla, että millon saa yön yli niitä kylään, niin päätimme, että emme ala skitsoilemaan siitä, saako lapsi siitä traumoja, onko se yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja mitähän ihmiset meistä ajattelevat!
Esikoisen kohdalla oltiin (lue: minä olin) paljon varovaisempia yökyläilyn suhteen, koska muutenkin hössötettiin (lue: minä hössötin) niin kamalasti. Näin ollen esikoinen oli mummulassa vasta 2kk iässä....
Mun isäni kuoli neljä vuotta sitten, eikä koskaan ehtinyt nähdä lapsenlapsiaan.. Monta kertaa olen ajatellut, miten paljon hän olisi lapsiani rakastanut ja mitä kaikkea hassua olisi keksinyt...
ap
meidän esikoinen on 18v ja ei ole koskaan ollut mummolassa hoidossa.
Jäi sinne riehumaan majanrakennusleikkeihin vuotta vanhemman serkkunsa kanssa. Oikeastaan tuntui melko helpottavalta jättää se meteli sinne ja tulla takaisin hiljaiseen kotiin 9-kuisen kuopuksen kanssa.