Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksestä 3 viikkoa ja olen kokoajan kiukkuinen ja isommat lapset ärsyttää... =(
16.02.2008 |
Onkohan tämä jotain synnytyksen jälkeistä masennusta vai mitä... Olen huomannut, että olen kokoajan kauhean kiukkuinen varsinkin isompia lapsiamme (7,5v ja 3v) kohtaan! Tuntuu, että kaikki mitä tekevät on kauhean ärsyttävää ja väärin yms (metelöinti, juokseminen ja riehuminen ja jatkuva vauvan sörkkiminen). Keskimmäisellä on vielä kaiken lisäksi uhmaa, eikä tämä vauvan tulo tietysti paranna asiaa millään tavalla vaan käytös vaan tuntuu pahenevan. Ja sitten vielä äiti on kauhea tiukkapipo räyhääjä kokoajan! =(
Mies on viettänyt aikaa paljon nyt isompien lasten kanssa, mutta eihän hänkään voi kokoajan kotona olla...
Miten voin hillitä itseäni??? Pelkään, että kohta lapset alkaa vihata mua tosissaan! =(
Kommentit (6)
minäkin poden huonoa omatuntoa tästä suhtautumisestani isompiin lapsiimme! jatkuvasti päätän mielessäni, että nyt en huuda tai ärsyynny joka asiasta vaan annan lasten olla lapsia, mutta kuinka ollakaan kohta huomaan taas, että jokin asia ärsyttää ja jostain " pitää" taas huomautella yms.... =(
univelkaa todella on, mutta en tunne oloani kuitenkaan päivällä mitenkään kauhean väsyneeksi. ulkoilemme sen verran mitä nyt tuon ikäisen vauvan kanssa voi ulkoilla. tuntuu, että varsinkin tuon 3v tytön kanssa pitäisi keksiä jotain ihan erikoista yhteistä tekemistä ettei vieraantuisi äidistä kokonaan tai ajattelisi ettei äiti enää häntä rakastakaan!
uskon, että tämä johtuu vielä väsymyksestä ja siitä, että synnytyksestä ei ole vielä pitkä aika, mutta silti tuntuu että tälläistako tämä tulee olemaan kokoajan nyt sitten... =(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se erikoinen voi olla kun vauva nukkuu niin luetaan kirja tai piirretään, riittää huippu pitkälle...
vauva kohta 11 kk:tta nyt harvemmin enää raivostuttaa isompien tekemiset, keskustelu apua ollut ja välillä myös hoitoapua jos vähänkin stressaa niin heti nousee kierrokset
säännölliset ruoka-ajat ja riittävästi lepoa yöllä. Tutut rutiinit auttaa lasta hahmottamaan maailmaa, vaikka vauva onkin muuttanut elämää.
Pyytäkää vieraita kylään, leikkikavereita lapsille, juttuseuraa aikuisille. Välillä viettäkää vain ihan rauhallisia päiviä, jolloin luette kirjoja, muovailette, teette yhdessä ruokaa tms. Ole läsnä lapsille.
Välillä ota hetki omaa aikaa, jolloin lataat akkujasi. Voimia!
Kyllä se siitä helpottaa, kun vauva kasvaa vähän isommaksi.
*hali*
Nyt kun tilanne teillä on päällä, niin yritä vain sinnitellä ja lopettaa se räyhääminen, eiköhän ne hormonihöyrytkin tasaannu.
mulla synnytyksestä 4vkk ja tunnen jatkuvasti huonoa omaatuntoa kun en voi uhmaikäiselle antaa niin paljon huomiota kuin ennen. Univlka on hirveä, mutta rakkaus molempiin lapsiin valtava.