Mikä ihme meissä hyvissä äideissä ja vaimoissa ärsyttää?

Me ollaan myös tuollainen perhe mutta en ole huomannut kenenkään ärsyyntyvän.

mutta minunkin on vaikea uskoa että elämä on aina niin tasaista aj rauhallista, aina jaksaa tehdä kaiken ja olla niin onnellinen. Se varmaan ihmisiä ärsyttää että " täydellisistä" naisista/äideistä/vaimoista saa sen kuvan että AINA on kaikki ruusuista. Sehän ei voi loputtomasti pitää paikkaansa?

Mekin ollaan aika tavalla kuvatun kaltainen perhe. En vaan ole huomannut sen ärsyttävän ketään ja tokihan " meillä täydellisilläkin" äideillä on omat murheemme ja huolemme.

Eli kaikillahan on toki huonot hetkensä, mutta peruspositiivinen ja perusonnellinen ihminen jotenkin unohtaa ne tilanteen ohi mentyä. Siksi hänestä itsestäänkin vilpittlömästi tuntuu että yleensä menee aina hyvin.

Toki sinulla henkilökohtaisesti on oikeus niin tehdä, mutta yleensä minua ärsyttää naiset, joiden tehtävä on mielestään palvella ja passata miestä. Hyvä kun eivät leipiä voitele valmiiksi. Toivoisin tasa-arvon lisääntyvän tässä asiassa ja perinteisistä rooleista kiinni pitävät naiset jarruttavat tätä kehitystä. ;)



Älkääkä ymmärtäkö väärin - toisen ilahduttaminen valmiilla ruoalla on todella kaunis ele, KUNHAN ilahduttaminen on vastavuoroista eikä perustu siihen, että naisen " kuuluu" tehdä niin.

Tottakai teen miehelle ruoan valmiiksi hyvinkin usein, mutta niin tekee miehenikin minulle! Mun mielestä parisuhteen tulee olla sellaista, että joka päivä miettii, miten voisi tehdä toiselle hyvän mielen. Jos molemmat ajattelevat näin, on se mielestäni hyvän parisuhteen perusta...



Me ollaan mun miehen kanssa oltu yhdessä 8 vuotta, ja ystäväni usein ihmettelevät sitä, miten meillä ei ikinä ole mitään kriisejä tai ongelmia. No, meillä on tapana puhua asiat poikki ja pinoon, eikä olla pitkävihaisia. Kaksi tytärtämme ovat meille maailmaan tärkein asia, samoin me toisillemme. Me ei pyritä hoitamaan parisuhdessa, niinkuin usein suositellaan, vaan eletään arkea yhdessä.



Meidän arkeen kuuluu lasten kanssa olemisen lisäksi toistemme hemmottelu ja pienet huomionosoitukset. Me ollaan onnellisia yhdessä, mutta myös erikseen, sillä jokainen kaipaa omaa aikaa. Mies on paljon viikonloppuja kokouksissa, ja aina on ihana nähdä, kun hän tulee kotiin :)

Meillä myös perhe, jossa eletään onnellisena nätissä ja siistissä kodissa.



Minä ja mies emme riitele. Hyvin harvoin tulee jotain pientä kinaa, mutta se menee heti ohi. Ei ole tarvetta riidellä. Elämme tasa-arvoisessa rakkauden täyttämässä suhteessa, yhteistä ihanaa elämää takana jo 12 vuotta.



Rakastan mm. tehdä ruokaa, leipoa ja sisustaa. Nyt olen kotona, koska nuorin on vasta reilu vuoden ikäinen, mutta ensi syksynä palaan työelämään.



Arki voi olla ihanaa ja onnellista joka päivä. Ainakin meillä =) Joskus minulle on työkaverit sanoneet, että joku teeskentelee jos aina on olevinaan mukavaa. No se on heidän häpeänsä.

vaikutat omahyväiseltä ja tällainen asenne saattaa ärsyttää.

Se jokapäiväinen arki on sitä hoitamista, kuten joku tuossa edellä jo mainitsi. Toista voi hemmotella ihan ilman parisuhteen " hoitamistakin" . Toki vietämme aikaa myös kahdestaan, jos lapset esim. mummulassa.

Musta se vähän niin kuin kuuluu asiaankin. Toisaalta, kun menin töihin, tekee mies 90 %:sesti ruuan valmiiksi minulle. Eikö se sitten ärsytä?

Mä jäin kanssa miettimään sitä...



Mutta siis... mä kuulun niihin vaimoihin, jotka:

- Herää aamulla keittämään miehelle aamukahvin ennenkuin tämä lähtee töihin, vaikka itse jäänkin kotiin (mä kyllä juon kahvia kans)

- Koti on siisti miehen tullessa kotiin

- Ruoka on pydässä ja jopa ne voileivät valmiiksi tehtynä, kun mies tulee kotiin (jos on etukäteen ilmoittanut, milloin tulee.. on vähän omituiset työajat)

- Aina miehen lähtiessä / tullessa menen eteiseen saattamaan / vastaan (pussailemaan)

- Hoidan vauvan yöheräilyt yksin, vaikka onkin pullovauva



Mä en näe tässä mitää epätasa-arvoa. Totta helvetissä mä käyn kaupassa ja teen sen ruoan... mä olen kotona, toinen töissä. Hmm... mä kyllä myös maksan omat laskuni ihan itse, eli en saa " palkkaa" tästä " palvelusta" muilta kuin kelalta.



Mä lähden kohta töihin ja mies jää kotiin... ei meillä tarvii edes keskustella siitä, että sen jälkeen mies hoitaa yöheräilyt, käy kaupassa, siivoaa ja laittaa ruoan. Eli tekee ihan samat asiat kuin minäkin nyt... Tuota aamukahvia en aio vaatia, koska ukkoni on ihan surkea aamuherääjä ;)

Ei meidän arki kuitenkaan ole ruusuista... mä saan välillä itkukiukkuraivarin tai rupean mököttämään. Mies saattaa myös räjähdellä... Meillä osataan kuitenkin sopia riidat... Ja me ollaan onnellisia. En ole täydellinen vaimo, eikä mieheni täydellinen mies... ei kukaan ole täydellinen... mutta jos täydellisen vaimon määritelmä on se, että miehellä on ruoka pöydässä ja koti siisti ja lapsi nätti, niin sitten mä kai olen täydellinen vaimo... itse en kyllä näin sanoisi.

ketään ärsytä. Se että sen JULISTAA ärsyttää! Jotkut tulevat tänne ansaitsemaan sädekehää julistautumalla hyväksi äidiksi kertoen mielikuvituksellisia urotekoja jne. Ärsyttää.

Sekä töissä että muutaman tuttavan taholta.



Olen saanut selittää monesti, että oikeasti emme tappele koskaan emmekä mökötä tai huuda vaan meillä on mukavaa aina mukavaa yhdessä. Ei ole kuulemma mahdollista, vain kulissi-teeskentelyä. Näin ovat väittäneet ihmiset, jotka ovat olleet työkavereitani/tuttaviamme jo monen vuoden ajalta.



En tiedä miksi se ärsyttää niin paljon, että siitä pitää minulle narista tai piilov**tuilla.

Onnellinen elämä ärsyttää toisia ja toisia näyttää närästävän kaunis ja puhdas koti lapsiperheellä. Sen ovat välillä siis tehneet minulle selväksi ihan suoraan sanomalla. En ole keksinyt mitään.

teillä on kaunis koti tai siistiä?

" v**** kun ärsyttää teidän siisti koti" .



:D

pitkin ympärilleen joka kerta kun tulee sisälle. Juo kahvia ja pällistelee. On tokaissut mulle ihan suoraan esimerkiksi, että taas olet ostanut uuden ihanan lampun. Teillä noita kauniita lamppuja riittää. Naamanilme on kuin olisi myrkkyä niellyt. Kommentoi AINA jos olen vähänkin vaihtanut järjestystä tai ostanut jotain uutta. Enkä ole tyhmä. On sanonut suoraan, että jos lattialla ei olisi leluja, ei uskoisi lapsiperheen taloksi, koska on sisustettu niin hienosti ja aina on just siivotun näköistä. Ja taas naamalla se hapan ilme. Näitä esimerkkejä on monia. Jos kaverini kertoo mitä kivaa olemme perheenä tehneet, niin siskonsa kommetoi tyyliin: Niin tietysti, ja taas hapan ilme naamalla.



Pari työkaveria ihmetteli ensi kertaa meillä käydessään, että miksi ihmeessä olen sisustanut olo-huoneen niin ja niin, koska lapset hajoittavat ja sotkevat niin paljon. No, meidän lapset eivät ole sitä remuavaa sorttia.



Näitä esimerkkejä on oikeasti paljon. Tässä muutama.

Siivoatteko te täällä keskellä yötäkin, kun aina paikat kiiltää vaikka on kolme pientä lasta! Täällä on luonnottoman puhdasta ollakseen lapsiperhe.



Tuo tokaisija (puisto tuttava) ei ole montaa kertaa sen jälkeen poikennutkaan.



13, 19 jne.

Sinä olet vaan niin huumorintajuton ja kyyläät ihmisten puheita löytääksesi kateuden ilmauksia.

Pelkästään, se että viettää kivaa perhe-elämää tuskin ärsyttää ketään.



Minulla on mukava ystävä, joka on sosiaalisesti lahjaton. Hän on omalla tavallaan ihan mukava, mutta ärsyttää usein ihmisiä, koska hänen sosiaaliset lahjansa ovat onnettomat.



Hän luulee usein, että ihmiset ovat kateellisia hänelle. Vaikka tosiasiassa on kysymys hänen persoonallisuudestaa ja siitä, että se ärsyttää.



Hän usein kritisoi ja arvostelee vähän puolivahingossa muita ihmisiä. Mutta koska hän tekee sen usein elein tai sivulauseessa, hän ei ymmärrä sitä, että ihmiset eivät vain yksinkertaisesti pidä hänen asenteestaan. Hän usein luulee sen takia, että ihmiset ovat kateellisia hänelle.