Äitini ei kai pelännyt pedofiileja 20v sitten.. tai UV-säteily
Muistin pari päivää sitten yhden 20v sitten (ollessani 9-vuotias) tapahtuneen tosi nololta ja häpeälliseltä tuntuneen jutun. Asuimme Vantaalla ja kävelin kesällä äitini kanssa kauppaan. Äiti halusi, että lähden ilman paitaa, eli pelkät shortsit jalassa, että saan aurinkoa ja rusketun (olen tosi vaalea enkä juuri ikinä rusketu). Niinpä kilttinä kuuliaisena tyttönä en uskaltanut sanoa äidille vastaan, vaan häpeillen kävelin n puolin kilometria kauppaan ja takaisin äidin kanssa pelkissä shortseissa. Ja muista, miten eräässä risteyksessä ohi ajaneesta autosta tuijotti silloinen luokkakaverini (poika).
Kommentit (7)
Minulla on huonoja muistoja lähinnä vaatteista, joita äiti pakotti pitämään päällä!
Toki palamista vältettiin, mutta lähinnä vain sen vuoksi, että se tekee kipeää...
Mutta vielä 80-luvulla oli ihan tavallista että alle murrosikäiset tytöt olivat ilman paitaa. Miksikäs ei? Ei ne tyttöjen nännit eroa poikien vastaavista.
Ei ollut ainakaan meilläpäin tapana 70-luvulla.
Mutta en nyt muuten näkisi tuota kovin kamalana. Kyllä me joskus 1-3-luokkalaisina juoksenneltiin kovilla helteillä tyttöjen kesken pelkissä shortseissa (no ei nyt kaupungissa, mutta " puolijulkisesti" kyllä), ei tajuttu että meissä olisi jotain hävettävämpää kuin samanikäisissä pojissa.
ja ehdoton, kuten isänikin. Tosi ahdistava oli kyllä lapsuudenperheeni ja itse sain siitä henkisiä traumoja.
ap
Tiesi jo silloin uv-säteilystä ja toisekseen opetti minut hyvin tarkaksi vaatetuksesta. En olisi suostunut ilman kokouikkarita uimaan enään 4 vuotiaana!