Mistä kertoo Anna Erikssonin HUOJUVA TALO ?

Suljettu autiotalo,

sen ikkunassa auringon hatara valo.

On kotikylän laitamilla puitu viljaa,

kesästä jäljellä vain ajatus.

Ikävän rajaton siipi,

se tahtomatta tuli ja minua riipii.

Ja kotipiha kasvaa polviin asti heinää,

kun lapsuuden polkua astelen.

Suruni seiniä katselen,

tuntuu kuin irti pääse en.



Chorus:

Huojuva talo

Äiti kuule minua,

voimat ei riitä

en tiedä mitä tehdä

Huojuva talo

Uskon isä sinua

kauan on siitä, kun tiesin mihin mennä voin.



kovin yksin

oo oo oo ooh niin yksin.



Kotini takan lehto,

sen uumenissa unien keinuva kehto.

Ja puro joka päivän kirkkaudessa välkkyy,

on vuosien viimoissa kuivunut.

Elämän raitilla tuulee,

kai joku sitä vapaudeksi luulee.

Ja kylätietä kulkee tyttö jonka tunsin

vain valo silmistä siirtynyt.

Aika jo kasvoihin piirtänyt.

Kertoisit minne lähden nyt.



Chorus:

Huojuva talo

Äiti kuule minua,

voimat ei riitä

en tiedä mitä tehdä

Huojuva talo

Uskon isä sinua

kauan on siitä, kun tiesin mihin mennä voin.



oo ooh kovin yksin

oo oo oo ooh niin yksin



Kertokaa mitä tekivät meille,

lapsuuden leikkejä rakastaneille.

Pimeän siemenen saivat sisään.

Mutta me kotiin palataan,

särkeneinä kotiin palataan.



Chorus: x2

Huojuva talo

Äiti kuule minua,

voimat ei riitä

en tiedä mitä tehdä

Huojuva talo

Uskon isä sinua

kauan on siitä, kun tiesin mihin mennä voin.



niin yksin.

nimen perusteella se viittaisi siihen kirjaan, joka on nimeltään Huojuva talo. Onko se nyt Maria Jotunin romaani, muistaakseni? Epäonnistuneen avioliiton kuvaus. Voitte korjata, jos olen väärässä.

" Olin huojuva talo, olen ollut sitä pitkään. Sillä on todella symbolinen merkitys. Elämä on huojuttanut, en ole ollut vahva ja olen joutunut ottamaan vastuun jo varhain aikuisumisestani."