Kohta räjähdän!! Kuukauden ikäinen vauvamme

Nälkä? Vatsavaivat?

Vatsavaivoja? Imetätkö, saako lisäksi korviketta (oletteko kokeilleet ettei ole nälkä)? Röyhtäytättehän? Oletteko kokeilleet Disflatyl tippoja?



Nämä tuöli mieleen, meilläkin oli tuollaista mutta usko pois, se menee ohi.

Laita korvaulpat, niin se itku ei tunnu niin raastavalta ja repivältä. Meillä toisella hiukan helpotti, kun otti tiukasti syliin rintaa vasten ja istuvalleen itse pomppi joustinpatjalla. Patja meni vaihtoon vauvavaiheen jälkeen :) Koettakaan jaksottaa kantaminen ja hyssyttäminen niin, että toinen saa huilata kuulematta itkua ja vaihto, kun tuntuu hermoja kiristävän. Koeta nukkua aina kuin vauvakin nukkuu. Kuuntele mieluista musiikkia. Ja ennenkaikkea : HYVÄKSY SE, ETTÄ VAUVASI HUUTAA, TEET MITÄ TAHANSA. VIKA EI OLE TEIDÄN HOITOTAIDOISSANNE.



Tseppiä ja myötätunnon halaus.



t. kahden nyt jo aurinkoisen leikki-ikäisen ihanan entisen kiljukaulatytön äiti

Kaikki konstit kokeiltu. Toi hoitoon vieminen on varmasti hyvä idea. Vai saankohan sittenkään nukuttua, kun mietin miten vauva taas huutaa hoitajankin luona.

Meillä samanlaista koko ensimmäinen vuosi. Kovasti väitettiin koliikiksi kunnes todettiin allergiseksi.

olisiko abortti ollut paikallaan, niin saisi rouva nukkua, eikä avuton lapsi itkullaan valvottaisi?

Meillä oli kolmiviikkoisen vauvan kanssa sama tilanne aikanaan ja todellakin omat voimamme alkoivat olla kertakaikkiaan loppu. Viimeiseen oljenkorteen turvautuen ennen lopullista nääntymistä soitin aivan umpimähkään mitään asiasta tietämättä osteopaatille ja kuin ihme olisi tapahtunut. Jalat hierottiin ja vatsaa myös ja taisi täti käydä läpi koko vartalon. Itselle kuitenkin jäi nuo pienet sievät jalkapohjat mieleen ja miten vauva oli aivan tyynen hiljaa kun jalkoja hierottiin. Samana iltana huutoa tuli aivan vähän ja sen jälkeen ei lainaakn. Koliikki tai mikä sitten ikinä olikin jäi sinne hoitolan pöydälle. En tiedä oliko meillä vain mahtavaa tuuria vai onnistuinko kerrasta valitsemaan heti sen kaikkein ammattitaitoisimman hemkilön mutta apu tuli. Ja vaikka ei olisi tullutkaan niin siinä tilanteessa on kyllä aivan valmis kokeilemaan melkein mitä vain. Haittaahan tuosta ei siis joka tapauksessa ole kun menee ammattitaitoisen ihmisen puheille.

Vierailija:

Meillä oli kolmiviikkoisen vauvan kanssa sama tilanne aikanaan ja todellakin omat voimamme alkoivat olla kertakaikkiaan loppu. Viimeiseen oljenkorteen turvautuen ennen lopullista nääntymistä soitin aivan umpimähkään mitään asiasta tietämättä osteopaatille ja kuin ihme olisi tapahtunut. Jalat hierottiin ja vatsaa myös ja taisi täti käydä läpi koko vartalon. Itselle kuitenkin jäi nuo pienet sievät jalkapohjat mieleen ja miten vauva oli aivan tyynen hiljaa kun jalkoja hierottiin. Samana iltana huutoa tuli aivan vähän ja sen jälkeen ei lainaakn. Koliikki tai mikä sitten ikinä olikin jäi sinne hoitolan pöydälle. En tiedä oliko meillä vain mahtavaa tuuria vai onnistuinko kerrasta valitsemaan heti sen kaikkein ammattitaitoisimman hemkilön mutta apu tuli. Ja vaikka ei olisi tullutkaan niin siinä tilanteessa on kyllä aivan valmis kokeilemaan melkein mitä vain. Haittaahan tuosta ei siis joka tapauksessa ole kun menee ammattitaitoisen ihmisen puheille.

voiko sillon olla kyseessä koliikki? eikö koliikkilapsi itke päivälläkin?

Suosittelen, että noin 3kk päähän. Sitten annat itsellesi luvan seota. Tuskin tulee käyttöä sekoamiselle, mutta pitäähän elämässä olla tavoitteita. Sitä ennen maitohappobakteereja, vyöhyketerapiaa ihan mitä tahansa.



Ja koittaa muistaa, että ei se lapsi ilkeyttää huuda vaan siihen sattuu ja alle 3kk kipukynnys on moninkertaisesti alempi kuin ihmisen normaalisti. Kipukynnys nousee vasta normaalille tasolle siinä 3-4kk iässä, eli yllättäen silloin kun koliikin pitäisi muutenkin loppua.

Ota vaikka mp3 korviisi ja kuuntele samalla musiikkia ja vaikka tanssi lapsi sylissä jos rauhottuisi :) Musiikin kanssa se itku ei ole niin raastavaa!

Itse en voinut imettää ja oli pullot käytössä. Kun kokeilimme MAM ultivent tuttipulloa, alkoi masuvaivat pikkuisella helpottamaan!

Yritä vain muistaa, ettei pikkuinen tahallaan itke.

Ja nyt tuntuu lohduttomalta, mutta joskus tuo aika on ohi.



Sinä joka puhuit, että abortti olisi ollut parempi: OLET OKSETTAVA IDIOOTTI!

Sillin kun lapsi huutaa minkään auttamatta alkaa voimat olla loppu, vaikka kuinka tietää, mitä vauvan kanssa on!



Voimia ap! Ja vie ihmeessä lapsi vaikka yhdeksi yöksi hoitoon ja LEPÄÄ! Se on pienempi paha kuin riekaleina oleva äiti. Silti olet paras mahdollinen äiti lapsellesi, muista se!

lähtekää jompi kumpi ajelemaan autolla. Vauva turvakaukaloon ja kaupungille heittämään lenkkiä. Tämä oli meidän koliikkivauvalla ainoa keino mikä hiljensi huudon. Jonkin aikaa kesti että hiljeni mutta ainakin meteli oli pienempi mitä kotona.