Onko hyvä, että mummola onn lapselle toinen koti?

Ystävä pariskunta oikein kehuu, miten lapsi elää puolet ajasta mummolassa ja pitää isovanhempia toisina vanhempinaan.

Näin oli vauvasta alkaen, lasta ei edes imetetty, ettei se laittaisi äitiä eriasemaan vauvan silmissä.

Olenko outo, kun pidän tuota aika arveluttavana?

Itse en huutelisi pitkin, jos en selviäisi itse YHDEN oman lapsen kanssa, vaan lapsi luulisi mummolaa kodikseen...

Vai onko jotain, mitä en ymmärrä?