Mies sanoo ettei meidän liitto kestä toista lasta, minä sanon

että meidän avioliitto ei ehdottomasta kestä talon rakentamista! Tyhmää on, että mies ottaa mun sanomiseni kostona, että kun se sanoi niin, niin mä sanon kostona noin rakentamisesta.

Meillä on kolmevuotias poika, nyt alkaa olla sen verran jo ikääkin kummallakin, et se toisen lapsen tekeminen on jo melkein myöhäistä. Mutta silloin kun mies päätti ettei toista tule, oli mulle kova paikka. Syyksi tosiaan sanoi et meillä on ollut niin rankkaa pojan kanssa (siis meidän keskinäisessä parisuhteessa), ettei toista halua.

Se on totta että meillä on parisuhteesa ollut rankkaa, niin rankkaa etten todellakaan usko että se kestäisi talon rakentamista! Ollaan lähtökohtaisesti jo niin erilaisia, että vaikka menis hyvin, olis vaikeeta. Mun mielestä kaiken pitäis tapahtua heti, ja asioiden tapahtua kun jotain päätetään. Mies taas on sen päiväinen jahkailija, että meidän talon rakentaminen varmaan olisi 10 vuoden projekti!

Näin sitten on, ei tule toista lasta eikä omakotitaloa, kukahan tässä oikein voittaa. Se ottaa päähän että mies ei näe realiteettja, vaan kiukuttelee nyt kun aattelee mun tosiaan kostavan...