Miksi haluat/halusit lapsen? Mikä on ollut TODELLINEN perustelusi lapsen hankintaan?

sama kakkosen kohdalla ja nyt kolmatta yritellessä. perhe tuntuu vielä keskeneräiseltä ja syliin mahtuu vielä yksi lapsi.

Haluaisin olla raskaana, ja haluaisin olla äiti lapselle, olla tärkeä ja merkityksellinen ihminen. Mieheni mielestä haluni saada lapsi on lähinnä pakkomielle. :(

Onneksi ollaan asiasta samaa mieltä miehen kanssa.

Haluaa äidiksi ja haluaa lapsen. Niin yksinkertaista se on.

Asian " pakkoa" osaltaan vauhditti se, että suvussani on paljon tapauksia jossa jo kolmikymppisen mahdollisuudet biologiseen lapseen ovat heikot tai olemattomat. Siis paljon kohdun/munasarjojen sairauksia, vajaatoimintaa, kasvaimia yms.



En jäänyt odottelemaan olenko perinyt kyseiset viat tai löytäisinkö potentiaalisen aviomiehen, vaan toimin heti kun elämäntilanne sen salli.



Katua ei ole tarvinnut päivääkään.





t.yksi sinkkuäiti

mieheni halusi lapsen. Jos minulla olisi ollut mies, joka ei olisi halunnut, olisi sekin ollut ok.



Et voi ap kysyä tällaista asiaa. Vain harva meistä tiedostaa ja tunnistaa syyt, miksi haluaa lapsia. Väitän, että siinä vaiheessa, kun ihminen on käynyt viisivuotisen psykoanalyysin, niin sitten vasta hän tunnistaa todelliset syynsä. Niin kauan puhutaan " biologisesta tarpeesta" tai vastaavasta.

Halusin lapsen, koska haluan perheen. Haluan viettää aikaani mieheni ja lapseni kanssa. Harrastaa yhdessä asioita ja jutella syvällisiä kotona takkatulen ääressä. Minun haaveeni siis liittyy hieman isompiin lapsiin.

Toki halusin myös kokea sen täydellisen ja pyytteettömän rakkauden!

Hyvä avioliitto, työpaikka ja harrastukset eivät riittäneet, oli koko ajan epämääräinen tunne, etten ole kokonainen. Nyt kun on kaksi lasta, tuntuu hyvältä. Enempää en halua (oikeasti enempää en jaksaisi).

Tiesin kyllä jo kysymystä asettaessani ettei mitään " järkevää" syytä ole lapsen haluamiselle! Halusin vain tietää minkälaisia vastauksia ja ajatuksia kysymys saa aikaan :)

Itsekin lukeudun niihin äiteihin joilla vaan oli pakottava tarve saada oma lapsi ja kokea äitiys. Sitä kaipausta kesti vuosikaudet ja välillä piti ihan miettiä että onko tämä ihan hullua, niinkuin joku mainitsi että asiasta tuli melkein pakkomielle. Näin vain oli ja nyt olemme onnellinen pikkuinen perhe. Mieheni mutta myös eräs ystäväni yritti kysellä minulta miksi haluan lapsen enkä osannut siihen vastata. Ehkä me äidit/tulevat äidit vain ymmärrämme toisiamme tässä asiassa!



-ap-

Ei siis ollut mitään hirvittävää sisäistä pakkoa.