Naapurin lapsista.. Ei millään pahalla, mutta vähän oudoksuttaa..
 Lapset ovat 6v ja n.1,5v. Äiti on hieman yli 20v kotiäiti. Olemme olleet naapureita n. vuoden. Lapset eivät koskaan ole pihalla, vaikka taloyhtiössä on muitakin paljon lapsia, jotka leikkivät pihalla keskenään.
 Nämä lapset siis ovat kotona päivät, mutta ulkoilevat tuskin koskaan. Silloin kuin ulos tulevat, niin pieneksi aikaa illalla 9-10 välillä.
 En siis perheestä ajattele mitään pahaa. Äidin kanssa tervehdin, kun vastaan tulee harvoin. Vanhempi lapsista yleensä hakee postin illalla, joten äitiäkään ei pihalla näe kovin usein.
 Oudoksuttaa vaan, kun muitakin samanikäisiä lapsia olisi kavereina ja luulisi lastenkin haluavan jotain muuta kuin olla neljän seinän sisällä.
Kommentit (16)
 Mutta ei olla kyllä kotonakaan koko päivää. Ulkoillaan jossain muualla: mennään vaikka puistoon tai rannalle. Ehkä hekin tekee näin, vai oletko koko ajan ikkunassa katsomassa milloin he menee ja tulee? Meidän naapuritkin kerran varovasti kysyi, että onko kaikki kunnossa, kun teitä ei ole pitkään aikaan näkynyt pihassa. Kyllä, kaikki on kunnossa, ulkoillaan vaan mielummin jossain muualla, treffataan ystäviäni ja heidän lapsiaan, niin on sekä äidillä että lapsilla hauskaa seuraa.
 
 toiselta naapurilta kuuluu ääniä (ei lapsia), mutta tältä lapsiperheeltä ei koskaan kuulu mitään. Ei kiukuttelua, huutamista, ei mitään, mikä voisi olla tavallaan normaalia ajoittain lapsiperheissä.
 Takapihat on vierekkäin. Siinä olisi hyvä tutustua grillatessa ja muksujen leikkiessä, mutta he eivät viihdy sielläkään.
 Itselläni on myös 6v lapsi, joka usein puhuu, että haluaisi olla naapurin tytön kanssa. Vaikuttaa kiltiltä ja mukavalta. Vähän ehkä harmittaa lastenkin puolesta, kun kavereita olisi, mutta yhdessä ei voi olla. Tiedä sitten mikä syynä. Mitään erimielisyyksiä ei koskaan naapureiden kesken ole ollut vaan tilanne on ollut sama alusta alkaen, kun he muuttivat tänne.
 ap
Me ei myöskään koskaan ulkoilla omassa pihassa, leikkikentät on paljon mukavampia kun ei tarvitse varoa autoja läheisellä parkkipaikalla, pikkuneito kun on autoista erityisen innostunut... on enemmän tekemistä, eikä tarvitse kohteliaisuudesta pitää seuraa kaltaisellesi kyylälle...
Vierailija:
toiselta naapurilta kuuluu ääniä (ei lapsia), mutta tältä lapsiperheeltä ei koskaan kuulu mitään. Ei kiukuttelua, huutamista, ei mitään, mikä voisi olla tavallaan normaalia ajoittain lapsiperheissä.
ap
Minä en ainakaan ole yksinäinen tai masentunut, vaikka en haluakaan naapureihin tutustua.
itse sain riesakseni sellaisen maanvaivan, ettei lopulta auttanut kuin muutto. Tuosta kokemuksestani viisastuneena etsin nykyisin ystävät vähän kauempaa kuin omasta taloyhtiöstä.
 Joudun kulkemaan heidän ikkunansa ohi päivittäin ja silloin voi huomata (ei siis erikseen kytätä), että lapset katselevat keittiön ikkunasta ja usein heiluttavat tai huutavat räppänästä jotain meidän koiralle.
 Ei tää nyt mikään " maailmaa kaatava"  asia ole, mutta jos joku lähellä on yksinäinen, niin onhan tässä pihassa ihmisiä, joihin voi tehdä tuttavuutta. En ainakaan itseäni pidä niin vastenmielisenä, että ei voisi jutella joskus, pikemminkin päinvastoin, melkosen helposti lähestyttävä.
 ap
Ehkä olet omasta mielestäsi helposti lähestyttävä, naapurisi mielestä ärsyttävä... sekin ON mahdollista.
Vierailija:
Ei tää nyt mikään " maailmaa kaatava" asia ole, mutta jos joku lähellä on yksinäinen, niin onhan tässä pihassa ihmisiä, joihin voi tehdä tuttavuutta. En ainakaan itseäni pidä niin vastenmielisenä, että ei voisi jutella joskus, pikemminkin päinvastoin, melkosen helposti lähestyttävä.ap
ap toi lettukesti-idea oli hyvä!! me ainaski tultas :P
jos niillä on esim. valoallergia tms.
ei ne mulle kuulu. Lapsia vaan ajattelin.
 Asia ei todellakaan ole sinun vastuullasi.
 Sitäpaitsi, luulisi että juoppoperheen kodista kuuluisi jotain ääniä... edes pullojen kilinää ;)
Vierailija:
ei ne mulle kuulu. Lapsia vaan ajattelin.
 Naapurirakkaus kunniaan. Minusta se on sekä kohteliasta että mukavaa edes joskus pyytää naapureita menoon mukaan.
 Ihana olet kun toisista huolta kannat, ihan liian monet jätetään nykyään oman onnensa nojaan.
minä olen kerran käynyt samanlaisessa tilanteessa pyytämässä uutta naapuria tyttönsä kanssa meille kahville.
Mua ei ainakaan saa kesällä menemään ulos ennen iltaa. Onneksi lapset on jo siinä iässä, että voivat olla ulkona itsekseen. Meillä on kylläkin vauva, mutta sen kanssa ei juurikaan ulkoilla kesällä. Ihanaa kun kohta taas on syksy!
meidän talossa on useampi 2-lapsinen perhe...ja kököttävät sisällä jopa kesällä!! outoa!