Onko matkailurestonomin mahdollista päästä matkailun liikkeenjohdollisiin tehtäviin

oppaana tai matkalippujen myyjänä jossain matkatoimistossa - ja uran huippukohtana sitten, jos pääsee jonnekin kalevaan ihan jopa räätälöimään matkoja?



Niin, että periaatteessa on koko ajan samalla viivalla noiden ammattikoulusta valmistuneiden matkavirkailijoiden kera?

millaisia näyttöjä pystyy itsestään antamaan jne. ja ehkä kantsis harkita käydä heittämässä muutama työvuosi muuallakin, etenemismahdollisuudet voi olla erilaiset hesassa kuin vaikka jossain lapin kohteissa. tahi ulkomailla.

tietenkin tutkintokin vaikuttaa, varsinkin alku-uralla, mutta kun työvuosia kertyy, sitten voi alkaa näyttää jo paremmalta jos on hommansa hyvin hoitanut, ja suunnitelmallisuutta unohtamatta.

jotta ihmiset ylipäätään uskoisivat sinun osaavan lukea ja kirjoittaa. Tutkinnon perusteella se kun ei ole mitenkään itsestäänselvää.



Perheellisenä ei vain lähdetäkään heittelemään keikkoja siellä ja täällä, tosin aikoinaan sitäkin tuli tehtyä. Jostain syystä esimiesten parhaat ryyppykaverit etenivät urallaan parhaiten... Jos ei sitä tehnyt, jäi paikoilleen. Siinä sitten sitä urasuunnittelua...

erittäin epätodennäköistä. Itse olen ollut matkailualalla vuodesta -90, tehnyt matkanvarrella vaikka mitä. Johdon tehtävissä en ole edelleenkään, mutten ole sinne pyrkimässäkään. Matkailu kuuluu kanssa niinhin aloihin että alalla arvostetaan pitkää työkokemusta, suurin osa alan johtotehtävissä toimivista ovat aloittaneet about oppaina, tehneet kaikkea mahdollista matkanvarrella. Tunnen tältä alalta johdon tehtävissä olevia tosi paljon, ja suurimmalla osalla ei ole mitään korkeakoulututkintoa, vaan ovat edenneet pitkän kaavan ja kokemuksen mukaan nykyisiin tehtäviinsä.

Pistit rinnakkain suunnilleen ne johtotehtävät ja Kalevassa matkojen räätälöinnit...ei kovin hyvä asenne. Millä ihmeellä voisit toimia suoraan matkailun johtopaikoilla, kun et tiedä " ruohonjuurityöstä" yhtään mitään, ja arvostuksesi on tuota luokkaa.

ja heillä on ihmeellinen simputusmentaliteetti, " kärsi ensin 20 vuotta, niin sitten ehkä pääset johonkin - paitsi mikäli olet vastavalmistunut akateeminen, niin sitten sinut otetaan suoraan hissillä ylös" .



Nimenomaan koko alaa vaivaa asenneongelma.

Mäkin muutaisin omassa duunissani, toimenkuvassani ja yrityksessäni monta asiaa, enkä ole välttämättä sitä mieltä että munkaan firman johdon ihmiset on siitä fiksuimmasta päästä. Mutta mua pitää tällä alalla kumminkin kiinnostus alaan, ei kai kukaan järkevä ihminen matkailualalle hingu muuten, on niin surkeesti palkattu ala.

niin että miks ihmeessä olet valmistunut matkailurestonomiksi, jos sulla on jo valmiiksi tollainen asenne, ihmettelen?

Jos oot kerran niitä ruohonjuuriduunejakin tehnyt, niin tiedät varmaan ihan hyvin miten tällä alalla pääsee eteenpäin, eli aloittaen sieltä alhaalta, tai tietty jos tunnet oikeita ihmisiä oikeilta paikoilta, niin silloinhan duunin saaminen on suorastaan helppoa. Tää on tätä tää ala, minkäs teet. Pippaloit esimiesten kanssa ja teet vielä hyvää tulosta, niin johan ura urkeaa. Asiaa ei yhtään tee vaikeammaksi jos olet mies. Mutta alkuperäiseen kysymykseesi, jos kerran olet alalla ollut vuodesta 1 ja 2, niin kai sinä aikana olet solminut suhteita, käytä niitä!

mutta elämä on täällä etelässä, joten minkäs teet.



Kun täällä menen työhaastatteluun, vastaanotto on kahdenlainen:



- jos haen sellaista työtä, joka on suht " helppoa" , olen liian koulutettu

- jos haen sellaista työtä, mikä suunnilleen vastaisi koulutusta (en tarkoita esimiestehtäviä), paikkaa on täyttämässä joku 27v restonomi, joka alkaa hihittää kuullessaan sanan " poro" . Eli on hassunhauskaa, että joku on ollut lapissa matkailutehtävissä. Sitten nämä misut esittävät kysymyksiä, kuten " onks sust niinku ihassama mitä sä niinku teet vai otaksä niinku vastuut ja silleen" . Siinä vaiheessa tekee mieli kysyä, että milläs ansioilla itse olet ton niinku-niinku-niinkusi kanssa tänne päässyt. Eikä haastattelussa ikinä pääse millekään järkevälle tasolle, koska mitään älyn valoa ei tunnu siellä haastattelijan päässä välkkyvän, esim. kysymyksiin yrityksestä ei osata vastata. Eivätkä nämä mimmit ole missään esimiesasemissa, mutta kai firma säästää rahaa siinä, että pistää rivityöntekijän valitsemaan itselleen jonkun työkaverin.

- tai sitten haen johonkin yksityisyritykseen töihin, jossa joku vuonna -91 työttömäksi jäänyt heebo onkin päättänyt perustaa matkailuyrityksen. eikä näillä ole sitten välttämättä mitään hajua esim. sen suhteen, että työntekijöille tavataan maksaa palkkaa palkkapäivänä - ynnä muuta sellaista.



Pohjoisessa olikin ihan erilaisia työmahdollisuuksia, mutta täällä etelämmässä se vaikuttaa melko toivottomalta.

Mä olen itse edennyt omaan duuniini kokemuksen kautta, mutta seurannut vierestä ekonomiksi valmistuneen ystävättäreni urakehitystä. On sukkuloinut eri yritysten välillä, ja kaikki nää olleet isoja toimistoja, kohtelu ollut ihan asiallista. Nyt on myyntijohtajana isossa matkatoimistossa, ja ihan happy siinä.

Mutta. Jotkut kannukset kyllä täytyy olla tienattuina, jotta pääkaupunkiseudulla johtotehtäviin pääset. Nää piirit on niin onnettoman pienet ensinnäkin koko Suomessa, puhumattakaan pääkaupunkiseudusta, että ilman mitään suhteita (tai niitä tosi kovia näyttöjä vaikka sieltä pohjoisesta) aika vaikeeta on edetä. Mä en tiedä yhtäkään vastavalmistunutta " misukkaa" , joka olis vaan suoraan ponkaissut johonkin edes keskijohdon tehtäviin (hah, paitsi tietysti miehet, jotka voi vaikka suoraan oppaan duuneista edetä tuotantojohtajiksi joissain paikoissa!).

niissä varmaan onkin vähän erilaista.



Pointti on oikeastaan se, etten edes varsinaisesti hingu juuri matkatoimistoon, vaikka alan tehtäviin, tai edes jollain tavalla alaa sivuaviin tehtäviin.



Varsinaisia urasuunnitelmia on vaikea tehdä tavoitteineen, kun työpaikkoja ei liikaa ole auki.



Perheellisenä en voi tehdä vuorotyötä - siis meidän perheessämme se on mahdoton toteuttaa mieheni työn vuoksi. Lisäksi, kun hänen palkkansa on reilusti yli kaksinkertainen minun palkkaani nähden, on selvä kumpi meistä joustaa! Pitää varmaan sanoa vielä, että hän on suoraan koulunpenkiltä keskijohtoon siirtynyt... insinööri, mitenkäs muuten. Alkupalkka 3 800 euroa.



Muistan muuten kun itse kävin 90-luvulla ravintolakoulua, monet tarjoilijaluokkien pojat pääsivät hovimestareiksi. Me esimiesluokan tytöt sitten kiillottelimme astioita ja desinfioimme tiskikoneita. (Myöhemmin valmistuin matkailurestonomiksi, kun olin vielä typerässä luulossa, että siitä jotain hyötyä olisi).



Viime aikoina olen vakavasti harkinnut alan vaihtoa, koska hermot eivät enää kestä tätä taajomista ruohonjuuritason tehtävistä toisiin. Kaikissa pitää olla ihan liian NÖYRÄLLÄ asenteella. Se meni vielä 5-10v sitten, mutta kun ikää kertyy, niin se nöyryyskin alkaa kaikota, ainakin itselläni.