Mitä enemmän tulee ikää itselle -kaverisuhteet vaikenee

Mutta olen huomannut, että tietyillä ihmisillä on aina kiire ja joillain toisilla aikaa riittää, vaikka olisi samassa tilanteessa eli taitaa olla priorisointikysymys. Ja olen ottanut sen asenteen, että jos jollakin ei ole aikaa, niin jätän pallon hänelle. Ottaa yhteyttä sitten joskus jos ylipäätään ehtii. Jos ei ota, annan olla.

Meilläkin on elämä niin kiireistä että hyvä kun ehtii käydä suihkussa! Koita siinä sitten aikaa kuluttaa kaverin luona kahvikupposella! =)

Se on vain fakta kun lapsia tulee niin elämä muuttuu ja töissälin pitää käydä ja perheen kanssa viettää aikaa.

Saman homman olen huomannut. Mutta kun yrittää tässä selvitä kolmivuorontyön hulinassa ja hoitaa lapsen ja kodin niin nyt alkuun ei riitä aika mihinkään muuhun :( Tai jos riittää, ei jaksa.

Mulla on ollut aikaa ystäville paljonkin. Meillä molemmat vanhemmat töissä ja yksi lapsi. Priorisointikysymys, mitä elämässä arvostaa. Mulle ystävät on tärkeitä ja tärkeille asioille löytyy aikaa. Minä taas en esim. katso ollenkaan tv:tä.

Ole itse aktiivinen mutta myös ymmärtäväinen. Älä katkaise välejä jos jollakin kiire. Se kiire voi olla oikeasti totta ja taustalla vielä pahempi stressi, josta et tiedä mitään.

Siis itse ainakin saan näistä tapaamisista niin paljon, että tungen ne kalenteriin vaikka väkisin. Minusta oikeasti on priorisointikysymys, mitä haluaa tehdä. Enkä halua olla syyttelevä, sillä eihän kenelläkään ole velvollisuutta tavata ketään, mutta olen sitä mieltä, ettei varmaan ole kauhean hyvästä ystävästä kyse, jos ei koskaan ole aikaa tälle.

lapsi varmaan hoidossa ja itselläsi normaali päivä työ ja miehelläsi myös?

... sitä tehdään klo 21-22 illalla. Mutta kun pitäisi nähdä kavereita klo 10-19 niin se onkin jo vaikeampaa. Lasten päivärytmit vaikeuttaa että ei voi kovin pitkille reissuille lähteä kun pitää olla kuitenkin päikkäriaikaan kotona. Ja illalla pitää tulla kotiin että pääsee nukkumaan. Ja töitäkin pitää päivän aikana pystyä tekemään, sitä kovin moni ei tajua kun kyse omasta yrityksestä.

Koita itse hengailla kavereiden kanssa kun lapsi on kotihoidossa, itse käyt 3-vuorotyössä ja vuorottelet lpasen hoidon kanssa isän kanssa, lapsen isä on taas kiinni välillä työpailla 24h ja koita siinä sivussa saada omalla raksalla jotain aikaan ja pitää kiinni aikatauluista.



Päivän pitäisi olla 100h että ehtisi hoitaa yleensäkin muut juoksevat asiat virka-aikaan.

Ei siinä paljon kavereita ehdi nähdä, onneksi sentään ovat hiukan fiksumpia ja ymmärtävät.

Mutta kerro ihmeessä, miksi sinulla ei ole aikaa ystävälle, koska olen vilpittömästi kiinnostunut. Eikä tarvitse hyökätä, sillä kuten sanoin, en syyttele, vaan ihmettelen. Tapaaminenhan voi olla niin, että ystävä tulee teille kahville. Tai että ostosten lomassa käytte pikaisesti kahvilla.

Erikoistilanteita on aina ja voikin olla, että välillä ei kalenterista löydy vapaata millään, mutta jos AINA tilanne on tämä, uskoisin, että silloin tälle tapaamiselle ei vain laiteta tarpeeksi suurta tärkeyttä (tai et saa niistä niin paljon kuin minä).

Mulla ei kyllä siis ystävyyssuhteet ole tuon takia kärsineet, tai välillä tuntuu että ovat mutta kun kaikilla muillakin on samanlainen elämäntilanne niin tuntuu siltä että ystävyys vaan säilyy parempana vaikka onkin pitkiä taukoja näkemisissä ja puhumisissa.

Olen nähnyt ystäväpiirissä paljon surullisia tapauksia, jossa esim. eron jälkeen huomaakin olevansa ihan yksin ja vain siitä syystä ettei ole pitänyt ystäviin yhteyttä. Eli ystävyyssuhteitakin pitää hoitaa yhtä paljon kun parisuhdettakin...

Eräs kaverini ei 2vuoden seurustelunsa aikana ehtinyt kertaakaan nähdä minua. Sitten kun heillä menikin poikki, hän oli soittelemassa, että eikö voitaisi nähdä. Mutta ei se sitten enää minua kiinnostanutkaan.

Suurin osa ollaan tunnettu jo 20 vuotta ja ihme kumma he ymmärtävät että kiire on, niin kuin myös minä.

Aina ei voi nähdä, voi mennä jopa vuosikin, koska ihmiset kun ovat vain eritilanteissa ja joskus pitää olla se myös se oma perhe tärkeämpi kuin kaverit.

Elämässä kun tulee vastoinköymisiä, lapsen vakavia sairastumisia, puolison ulkomaan työ, rakentamiset, oma työ jne.

Aina ei ole aikaa kahville.

Ja fiksut ihmiset sen ymmärtävät ja ystävyys ei oel tosi ystävyyttä jos ei kykene ymmärtämään asioita myös muiden kannalta.