Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
saatan olla raskaana, en tiedä miten suhtautua :/
08.07.2007 |
Eli mulla on edellisesta avoliitosta lapsi.
halusin kovasti vauvaa, vaikka suhde oli vaikea, olematon.
kuvittelin tyhmä että vauva korjaa asian.
onneksi mies ei halunnut toista, sanoi ettei ikinä enää, vaikka tätä ensimmäistä rakastaa yli kaiken.
olen aina halunnut vähintään 2 lasta.
ja musta on normaalia että mennään naimisiin kun ollaan yhdessä ja on yhteisiä lapsia.
exän mielestä ei ollut mitään järkeä mennä naimisiin " kun sit tulee ero kuitenki" ja silti piti musta kiinni viimiseen asti.
eli syötti mulle kaikkea puppua mitä vaan keksi.
ei osoittanut kuitenkaan millään lailla että rakastaisi tai edes pitäisi minusta.
oli siinä vain syystä että meillä on lapsi.
näin sitten viimeiset pari vuotta kituutin itsekin.
kunnes sain itsestäni selvyyden ja muutin pois.
nyt olen tavannu miehen.
joka on sellainen kun olen vaan voinut haaveissani kuvitella.
ihan normaali suomalainen mies :)
mutta täysin erilainen kun ex.
ja hän haluaa kuulema mennä mun kanssa joskus naimisiin ja saada lapsen.
hänellä on nyt ihan tajuton hinku saada vauva.
ja mä ehkä olen jo raskaana.
joku sanoo takaraivossa että " älä ihmeessä vielä ala siihen touhuun" , mutta toisaalta, miksi en alkaisi jos se tuntuu siltä että niin vaan pitää tehdä.
mua vaivaa se, että mitä jos tässä käy kuten aiemmin?!
tehdää lapsi, ei koskaan mennä naimisiin ja erotaan...
vaikka nyt se on oikeesti niin että mies ei epäröi, vaan haluaa olla selvillä mun tunteista.
on puhuttu jonkun verran, mutta en uskalla sanoa että, ensin naimisiin, sitten vauva....
mä en aio enää koskaan ikinä painostaa miestä mihinkään!!
mut nyt mä saatan jo olla raskaana, se olis erittäin toivottu ja ihana asia kyllä, mutta... :/ öh
Kommentit (8)
mä aina turhaan murehdin etukäteen asioita.
ja ajattelen et mitä muut ajattelee....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää et sulla ei ole kiire, et etenette ihan kummanikin tahdissa. Ei se minusta ole painostamista ja oikeessa sä olet siinä et on hyvä mennä ensin naimisiin ja hommata lapsi vasta sitten. Katso nyt ensin oletko raskaana ja jos et ole niin ole avoin ja kerro miehelle toiveistasi. Minusta mies on sen arvoinen että voit olla häntä kohtaa rehellinen. Teet molempia kohtaan väärin jos et ole rehellinen. Ihan eri asia kuin painostaminen, sitä sinun ei tarvitse pelätä.
Vierailija:
Lisää et sulla ei ole kiire, et etenette ihan kummanikin tahdissa. Ei se minusta ole painostamista ja oikeessa sä olet siinä et on hyvä mennä ensin naimisiin ja hommata lapsi vasta sitten. Katso nyt ensin oletko raskaana ja jos et ole niin ole avoin ja kerro miehelle toiveistasi. Minusta mies on sen arvoinen että voit olla häntä kohtaa rehellinen. Teet molempia kohtaan väärin jos et ole rehellinen. Ihan eri asia kuin painostaminen, sitä sinun ei tarvitse pelätä.
ettet mitenkään voi varmistua etukäteen siitä, ettei nyt käy samalla tavalla. Mies voi muuttua vauvan syntymän jälkeen, tai sitten hän on unelmaisä ja -kumppani. Mutta mikään ei voi sitä sinulle nyt taata.
Mikä siellä sinun takaraivossa takoo? Pelkäätkö edellisen suhteen takia, vai onko tässä suhteessa (miehessä) jotain pieniä merkkejä siitä, ettei kaikki olekaan sitä miltä näyttää?
Minä toivotan onnea. Toivon että pystyt jättämään kalvavat epäilyt ja nauttimaan onnesta.
Vierailija:
mä aina turhaan murehdin etukäteen asioita.
ja ajattelen et mitä muut ajattelee....ap
miehessä ei ole merkkiäkään siitä etteikö meillä voisi olla mukavaa yhdessä koko loppu elämän.
mä en vaan uskalla heittäytyä täysillä mukaan ja olenkin välillä vähän ehkä vaikean oloinen kun toine puhuu tunteista ja pussaa ja halaa.
johtuu ihan siitä että edellisessä suhteessa tuollaista ei ollut vaikka mä yritin ja oisin halunnut. exä ei tykännyt sellaisesta. ei läheisyyttä, ei mitään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit käydä vaikka juttelemassa jollenkin ammatti ihmiselle niin pääset eteenpäin nopeammin. Aika kyllä auttaa. Mä tiedän millaista se on. Jotkut unohtaa nopeammin kuin toiset. Sitä on vaan pakko uskaltaa koska mitään ei saa jos ei ota riskiä. Ensimmäinen ero on aina raskain, ei se koskaan enää tunnu ihan niin kamalalta.
kun ei tiennyt lähteä vai jäädä.
kun viimeinkin tiesi että lähteä, oli niiin helpottunut olo.
sitä vaan kun ei uudestaan tahtoisi kokea ja pettyä.
eikä varsinkaan menettää tuota ihmistä joka rinnallani nyt on :)
ap
Alue: Aihe vapaa
Onnea, jos olet raskaana ja kaikenlisäksi mieskin haluaa lapsen! Ei kai voisi paremmin käydä.