Lue keskustelun säännöt.
Miksi mun lapsi hakee huomiota toisilta aikuisilta?
06.07.2007 |
Olen huomannut, että mun lapsi hakee hirveästi kontaktia muihin aikuisiin. Siis jos pihaan tulee joku toinen aikuinen, mun taapero menee näyttämään sille leluja ja kakkuja jne. Mä en oikeen tiiä, mitä pitäis tehdä. Yleensä sanon, että tuu näyttämään äitille. Mä olen aika pitkälle ainoa aikuinen lapsen elämässä vakituisesti. Mahtaako lapsi kyllästyä äitiinsä vai mikä on? Tulee tosi urpo olo, kun joka paikassa lapsi on menossa toisten helmoihin. Vai ollaanko me oikeesti jotain yksinäisiä erakoita, kun lapsi noin tekee?
Kommentit (12)
Lapsi on tutkivainen ja utelias oppimaan ihan luonnostaan, ei se ole mitään huomionhakemista sanan varsinaisessa, aikuisen tarkoittamassa merkityksessä. Lapsi ei vielä osaa tehdä eroa vieraan ja oman välillä eikä osaa ajatella, että vieraan lähestyminen olisi jotenkin omituista tai kiellettyä (muiden kuin äidin mielestä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi on kyllä superekstrovertti, yrittää saada aina bussissakin jonkun juttukaveriksi.
Ehkä lapsi tosiaan vaan haluaa ylpeänä esitellä kaikille hienoja hiekkakakkujaan... Minulle itselleni se on hieman vaivaannuttavaa, koska en halua olla häiriöksi muille...
ap
" lahjoja" (hiekkaa, ruohoa, lehtiä) muille leikkipuistoon tuleville aikuisille.
Ja hänen elämässään on kyllä useita läheisiä aikuisia, me vanhemmat, minun veljeni perhe jne. Olen vain ajatellut, että hän sosiaalinen luonne. :)
Meilläkin 2v hirmu huomionkipeä, minä yksinhuoltaja ja vieläpä vauva tullut taloon keväällä. Mietin että olenko täysin surkea äiti ja lapsi ressukka hakee huomiota muilta kun ei sitä kotoa tarpeeksi saa.. Lapsi tosin aina ollut flirtti ja sosiaalinen, mutta kaikesta sitä pitää syyllisyyttä repiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli samanlainen ja nyt pari vuotta myöhemmin lapsi ottaa kontaktia puhumalla. Bussissa, kaupan kassajonossa, ihan missä vain ihmisiä on. Hiljaisempana ihmisenä koin sen aluksi vähän kiusallisena, mutta nyt olen oppinut nauttimaan lapsesta höpinöineen kaikkineen. Ihme kyllä 99% ihmisistä suhtautuu lapseen myönteisesti ja lähtee juttuun mukaan naureskellen. Lapsi myös tervehtii, kiittää ym. reippaasti mikä ei ole yhtään paha juttu, joten asioilla on monta puolta tässäkin.
Minustakin se on välillä hämmentävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen aina ajatellut, että sillä ainakin perusturvallisuudentunne on kunnossa, kun uskaltaa itse omatoimisesti lähestyä vieraita ihmisiä. Nyt on tullut ensimmäisiä ujostuksia, kun on joutunut isoon ihmisjoukkoon. Leikkipuistossa laulupiirissä rupesi roikkumaan mun jaloissa, kun oli niin paljon vieraita naamoja. Hetken päästä kulki taas rintarottingilla kaikkien tuntemattomienkin luona ja vain välillä vilkuili, että olen lähettyvillä.
Kai se olis paljon pahempi, jos se teidän lapsi ei ottais kontaktia keneenkään ja roikkuis vain mamman lahkeessa. Olkaa iloisia sosiaalisista lapsistanne.
Mulla on taas ujo lapsi, ja ei sekään ole kivaa, kun muksu on ihan paineessa uusissa paikoissa ja uusissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan kehtaakin kiittämätön ryökäle hakea huomiota joltain toiselta.
Vierailija:
vaan kehtaakin kiittämätön ryökäle hakea huomiota joltain toiselta.
Kerrassaan rasittava piirre lapsessa, mutta luulen, että se liittyy juuri tähän, ettei muita aikuisia ole.