4-vuotias kiusaa koko ajan
Olen aivan neuvoton 4-vuotiaan poikani kanssa. Hänestä on tullut lyhyessä ajassa ihmeellinen kiusaaja. Joka paikassa on härnäämässä toisia, varsinkin pienempiään. Tuntuu siltä, että leikit kaverien kanssakin menee ihan heti pelkäksi toisen kiusaamiseksi, josta poikani näyttää nauttivan. Kiusaa kotona myös vuoden ikäistä pikkusisarusta. Pojan kiusaamiseen puututaan aina ja asiasta hänen kanssaan keskustellaan jatkuvasti ja kyllä se välillä tepsiikin. Mutta kokonaan emme ole saaneet " kitkettyä" tuota kiusantekoa pois.
Poika on menossa syksyllä päiväkotiin (on ollut nyt vuoden kotihoidossa minun ollessa ä-lomalla) ja pelottaa vähän se aloitus. Mitäs jos poika sielläkin häiriköi ja kiusaa ja joutuu sitä kautta silmätikuksi! Tuo silmätikuksi joutuminen tuskin ainakaan auttaa. Poika on nimittäin muuten perusluonteeltaan vähän varauksellinen ja herkkä kaveri.
Mitä tämä tällainen käytös on? Olenko minä epäonnistunut kasvattajana? Miten voisin toimia, että saisimme tämän häiriökäytöksen kuriin?
Kommentit (7)
vastaavasta, mutta kaverini lapsi on ollut ns. kiusaaja. Voi olla ihan pelkkää kasvuvaihettakin tai pahanolon purkua tms. Monesti kiusaaminen jää päälle, kun on tottunut siihen tapaan. Kaverin lapselle auttoi se, että kannustettiin AINA kun toimi hyvin ryhmässä, ja jos kiusasi, ei tehty siitä lopulta isoa numeroa vaan kerrottiin miten olisi voinut toimia toisin. Herkät lapset saavat itsestään nopeasti kuvan, että ovat huonoja ja kiusaajia ja jatkavat siksi, tämä kuva pitäisi purkaa. En tiedä oliko tästä nyt yhtään apua, mutta luulen, että päiväkoti voi olla hyväksikin tässä asiassa. Kannattaa keskustella henkilökunnan kanssa ajatuksistasi ja siitä, miten kannattaisi tukea toisenlaiseen toimintaan. Kyllä se siitä!
Sen jälkeen keskustelu asiasta je korostetaan et kiusaamisen loputtava tai jäähypenkille, tärkeää myös laittaa lapsi pyytämään anteeksi ja luvata kiusaamalleen lapselle, ettei kiusaa enää
kyllä yrittäneetkin lyödä " luun kurkkuun" , mutta jotenkin tuntuu, että jäähyt yms. vain lisää tuota käyttäytymistä. Huomionhakua tuo varmaan on tai ehkä mustasukkaisuutta pikkusisaresta. Jotenkin pitäisi positiivisin keinoin yrittää saada poika pois tuosta tavasta.
ap
Vierailija:
Sen jälkeen keskustelu asiasta je korostetaan et kiusaamisen loputtava tai jäähypenkille, tärkeää myös laittaa lapsi pyytämään anteeksi ja luvata kiusaamalleen lapselle, ettei kiusaa enää
mutta tuloksetta. Saattaa ehkä muistaa päivän, ettei kiusata saa, mutta sitten taas seuraavana päivänä meno jatkuu.
ap
Vierailija:
Sen jälkeen keskustelu asiasta je korostetaan et kiusaamisen loputtava tai jäähypenkille, tärkeää myös laittaa lapsi pyytämään anteeksi ja luvata kiusaamalleen lapselle, ettei kiusaa enää
Mistä poika tykkää, ottaa lempilelujan takavarikkoon, jos ei muuten usko. Jos ei usko vielä siitäkään, ottaa vaan lisää ja lisää vaan, niin että leluja ei ole kohta ollenkaan. Kyllä luulisi uskovan, jos noin tekee. Tai sitten vaikka kaupassa ei saa mitään karkkia, jäätelöä tai muuta, jos on kiusannut sinä päivänä. sun täytyy vaan olla lujana!
samoin meillä on käytössä sekin, että iltasatu jätetään lukematta, jos on kiusannut. Iltasatu on lapselle tosi tärkeä ja se on kova paikka, jos jää lukematta. Esim. eilen just jäi satu lukematta, sen sijaan pojan kanssa käytiin läpi päivän touhuja ja juteltiin. Silloin olikin tosi ymmärtäväinen, mutten jaksa uskoa, että kiusaaminen loppuisi.
Me ollaan ihan oikeasti kokeiltu kaikki " negatiiviset" keinot ja ne ei pitkällä tähtäimellä tepsi, ehkä jopa pahentaa asiaa. Olen miettinyt just sitäkin vaihtoehtoa, että onko pojalla jostain syystä paha olla ja purkaa oloaan kiusaamalla. En kylläkään osaa nimetä mitään syytä pahalle ololle, kun ei perheolossa tms. ole muuta tapahtunut kuin vuosi sitten pikkusisaren syntyminen. Niitä positiivisia keinoja pitäisi kai keksiä.
Joskus pitää ottaa käyttöön kovat otteet, en tarkoita pahoinpitelyä, jos eivät muuten usko.
Luulen että olet ollut liian lepsu. Onko poika saanut mitään rangaistuksia, vai onko vaan sanottu" älä nyt Pekka kiusaa Nikoa" ?