Jo vastasyntyneillä tai hyvin nuorilla imeväisikäisillä voi esiintyä oireita, jotka viittaavat tiettyyn CP-oireyhtymään. Vastasyntyneisyyskaudella havaittava asentojen ja liikkeiden jäykkyys viittaavat tulevaan spastisiteettiin ja toispuolisina ennakoivat usein myöhempää hemiplegiaa. Vastakkainen tilanne, yleinen lihasten hypotonia, viittaa lisääntyneeseen ataksiariskiin. Jos lapsi liikehtii epätavallisen vilkkaasti imeväisiässä, hänellä saattaa hyvinkin olla dyskineettis-dystoninen oireyhtymä.
Vaikean CP-vammaisuuden diagnoosi voidaan periaatteessa tehdä jopa vastasyntyneisyysvaiheessa, jos edellä mainitut oireet ovat voimakkaita. Tavallisimmin CP-diagnoosi on kuitenkin mahdollista vasta 4¿8 kuukauden iässä ja hyvin lievissä tapauksissa jopa vasta kouluiässä. Varhaisessa imeväisiässä esiintyy yksittäisiä CP-oireita, jotka kuitenkin häviävät spontaanisti jopa 60%:ssa tapauksista ensimmäisen elinvuoden aikana tai pian sen jälkeen.
Jo vastasyntyneillä tai hyvin nuorilla imeväisikäisillä voi esiintyä oireita, jotka viittaavat tiettyyn CP-oireyhtymään. Vastasyntyneisyyskaudella havaittava asentojen ja liikkeiden jäykkyys viittaavat tulevaan spastisiteettiin ja toispuolisina ennakoivat usein myöhempää hemiplegiaa. Vastakkainen tilanne, yleinen lihasten hypotonia, viittaa lisääntyneeseen ataksiariskiin. Jos lapsi liikehtii epätavallisen vilkkaasti imeväisiässä, hänellä saattaa hyvinkin olla dyskineettis-dystoninen oireyhtymä.
Vaikean CP-vammaisuuden diagnoosi voidaan periaatteessa tehdä jopa vastasyntyneisyysvaiheessa, jos edellä mainitut oireet ovat voimakkaita. Tavallisimmin CP-diagnoosi on kuitenkin mahdollista vasta 4¿8 kuukauden iässä ja hyvin lievissä tapauksissa jopa vasta kouluiässä. Varhaisessa imeväisiässä esiintyy yksittäisiä CP-oireita, jotka kuitenkin häviävät spontaanisti jopa 60%:ssa tapauksista ensimmäisen elinvuoden aikana tai pian sen jälkeen.