Kuinkas paljon teillä on suvun painostusta noissa

vaikka ei sukua olisi. Eli annamme piutpaut muiden mielipiteille ja hoidamme homman omaan tyyliimme.

hääpuvut olivat mustat molemmilla, ja illallinen kartanossa. Hieno illallinen ilman hääkakkua. Juuri sellaiset häät kuin halusimmekin. Eikä kyselty keneltäkään. Kovasti kiittelivät jälkikäteen.

Äitini on kommentoinut asioihin, mutta mitäpä se hänellekään kuuluu.

Eli häistä tuli juuri sellaiset kuin halusimme ja samoin ristiäisistä. Uskoisin että aika harvassa sellaiset henkisesti heikot jotka tekevät vielä aikuisena niinkuin mamma käskee..

suku ja mummot sais slaagin,niin pakkohan se on sit

Vierailija:

Eli häistä tuli juuri sellaiset kuin halusimme ja samoin ristiäisistä. Uskoisin että aika harvassa sellaiset henkisesti heikot jotka tekevät vielä aikuisena niinkuin mamma käskee..

Emme ole menneet naimisiin lainkaan, vaan olemme eläneet yhdessä yli 12 vuotta.



Lapset kastettiin vain oman perheen kesken ja ei edes liitetty heitä luterilaiseen kirkkoon. Se tarkoittaa sitä, että heillä ei ole virallisia kummeja. Kukaan sukulainen ei ollut ristiäistilaisuudessa mukana.

Olihan sukulaiset aika tyrmistyneitä, kun mentiin ulkomailla naimisiin ilman mitään juhlia, eikä lasta kastettu. Edes nimiäisiä ei pidetty. Eipä ole meidän takia tarvinnut kenenkään tuskailla häälahja- tai ristiäisreissuongelman kanssa!

Vierailija:

Eli häistä tuli juuri sellaiset kuin halusimme ja samoin ristiäisistä. Uskoisin että aika harvassa sellaiset henkisesti heikot jotka tekevät vielä aikuisena niinkuin mamma käskee..

Minua kymmenen vuotta vanhemmat siskot (eli 50-luvulla syntyneet) ovat tehneet juuri niin kuin tapa vaatii. Eli vanhin sisko meni naimisiin vain, koska hänen mielestään vanhempamme ei olisi sitä hyväksynyt. Kirkossa he eivät häitä saaneet pitää, koska siskoani ei ole konfirmoitu ja siihen aikaan ei sellainen saanut mennä kirkossa naimisiin. Tämän lisäksi hän kastoi lapsensa vain, koska tapa niin vaati. Minä olen toisen lapsen yksi seitsemästä kummista, koska oli kohteliasta pyytää kaikkia mahdollisia sukulaisia ja ystäviä kummeiksi.

Toisiksi vanhin siskoni meni papin edessä naimisiin, koska onhan se kohteliasta. Lapsia he eivät ole hankkineet, joten ristiäisistä en osaa sanoa, miten he sen olisivat järjestäneet.

Ei liitetty mihinkään kirkkoon. Kysyimme kastaako metodistiseurakunna pastori meidän lapsemme ja hän suostui. Se on kai kiinni täysin pastorin omasta vakaumuksesta, suostuuko hän kastamaan lapsen, joka ei kuulu hänen seurakuntaansa.



Oikeastaan olisimme liittäneet lapset metodistiseurakuntaan, mutta emme olleet tarpeeksi aktiivisia kävijöitä. Minä kuuluin siihen aikaan vielä luterilaiseen seurakuntaan. Mieheni taas ei pystynyt todistamaan, että hänet on liitetty metodistiseurakuntaan, koska se ei ole tapahtunut Suomessa ja hänellä ei ollut mitään todistetta siitä, että hän on jossain maassa metodistiseurakunnan jäsen.

ja näin halusin

ja maistraattivihkiminen vain lähimpien sukulaisten läsnäollessa oli minullekin juuri sellainen kuin olin aina halunnut. Anoppi ei tiennyt poikansa eronneen kirkosta ennen kuin vihkimisestä ilmoitimme ja märisi siitä aikansa, mutta se ei meitä juuri kiinnostanut.



Ristimiset olemme tehneet sitten vanhan kaavan mukaan papin läsnäollessa, perintökastemekolla ja -maljalla. Anoppi oli kahden ensimmäisen lapsemme ristiäisissä todellinen riesa vaatiessaan kaikkea " täydelliseksi" , mutta kolmannet ristiäiset järjestin minä äitini kanssa omassa kotonamme ja niistä tulikin kauniit, mutta rennommat kuin edellisistä. Enää en päästä anoppia hyppimään silmilleni, sen tietää oikein hyvin nykyään myös anoppi. Enää en jätä mielipidettäni sanomatta niinkuin jätin joskus aikaisemmin..

sitä en ole koskaan oikeastaan edes kysynyt mitä sukulaiset olisi halunneet... ja miksi pitäisikään?

Suku ei ole painostanut mihinkään, ihan oman mielen mukaan on toimittu.

paikkakunnalla, tekee niinkuin ehkä on tapana? Itse aina Helsingissä asunut, lähes viisikymppinen olen, enkä koskaan ole ollut missään ns tavallisissa häissä, vaan aina on ollut jotain omaperäistä jotkut paremmin onnistuneita, jotkut aika rankkoja , mutta ihan omannäköisiä.

- äitini ei halunnut veljensä perhettä sinne

- miehen äiti taas halusi puolisen tusinaa kaukaisempaa sukulaista sinne, joita muuten ei oltais kutsuttu



Häitä ei vielä ole suunniteltu. Mutta se on sen verran suurempi päivä, että pidetään kyllä oma päämme.

Vierailija:

Uskoisin että aika harvassa sellaiset henkisesti heikot jotka tekevät vielä aikuisena niinkuin mamma käskee..

Vihkiminen maistraatissa ja pippalot vain pienelle porukalle

Maalla järjestetään justiinsa yhtä omaperäsiä juttuja kuin kaupungissa. Ei siinä paikkakunnan koosta ole kyse vaan ihmisten omista haluista.

Ei ne piirit oo varmaan sen pienemmät kuin kaupungeissakaan. Millälailla sitä erilailla maalla leimautuu, jos järjestää omanlaiset juhlat? Ei varmaan sen enempää kuin kaupungissa.