Mieheni on lääkäri eikä koskaan kotona, minua ruvennut pikku hiljaa

Lääkäriys ei ole hänelle enää vain työtä, vaan hänestä on tainnut tulla elämäntapalääkäri.

Minun mieheni käy töissä joka päivä klo 7-15 ja siitäkin ajasta piipahtaa ruokatunnilla kotona. Päivät menevät lasten kanssa nopeasti, kun heräämmekin vasta yhdeksän jälkeen. Miehelläni on pieni palkka, mutta tulemme silti hyvin toimeen ja olemme onnellisia.

Sunnuntai on ainoa päivä, kun ei tee töitä. Mutta mua ei haittaa pätkääkään. On kuitenkin ihana mies ja hyvä isä. Rahaa on, ja kaunis omatalo, hienot autot, ruokaa kaapissa ja ei huolta laskuista. Nämä kaikki on mieheni meille ansainnut. Kun joskus aikoinaan mentiin yhteen, niin mies ei ollut vielä yrittäjä. Mä tiesin mihin kelkkaan lähdin, kun mies rupesi puhumaan omasta firmasta. Keskusteltiin paljon yrittämisestä ja siitä että se tosiaan vaatii aikaa.

Omasta asennoitumisestakin on paljon kiinni. Ja tietysti siitä miten paljon toista rakastaa. Mä ainakin olen rakastunut vielä 13 vuoden jälkeenkin. Tottakai kyllästymisen tunteita tulee joskus, mutta yleensä ne menee ohi. Suhde on yleensä ylä- ja alamäkeä.

Mä en miestä vaihtais pelkän ammatin takia.

Aina töissä, jos vapaa-aikaa niin sekin menee urheiluun ja aina ollaan persaukisia. Minä kotona 3kk ja kohta 2v lapsien kanssa. Välillä naurattaa...

Edes sunnuntaisin ei ehdi perhettään näkemään ja töitä paiskitaan iltakahdeksaan saakka ainakin. Olen itse ollut hoitovapaalla ja tarkoitus olisi parin viikon päästä viedä poika puolipäivähoitoon jotta voin tehdä osa-aikatyötä. Toivon siitä jotain vaihtelua tähän elämään, kun miestäkään ei koskaan näe ja kotona on aika tylsä olla vuorokaudet läpeensä ilman aikuista juttuseuraa.

mies on psykiatri ja se on paljon virkavapailla ja käyttää kaikki mahdolliset lapsista saatavat lomat. Se ei pidä enää edes yksityisvastaanottoa eikä päivystä koskaan. Tosin matkustaa joskus ulkomaille.

Mun mies on insinööri. Eikä ole koskaan kotona. Rahaa on kyllä kuin roskaa!

Jopa joitakin perheellisiä naisiakin. Ei sen puoleen, kyllä sekä miestä että naista voisi olettaa näkevänsä kotona puolisonsa ja mahd. lastensa luona, niin että perhesopu säilyisi.



Mutta sellainen tunne on tullut monen kohdalla, että rahaa on pakko kääriä aivan ahneudeksi asti.



Kannattaa ehkä jutella miehen kanssa onko se raha todellakin puolisoa/perhettä tärkeämpää. Nimittäin kyllä lääkärin tuloilla elättää perhettä vaikkei yksit. vo:ta tai päivystyksiä tekisikään hulluna.