Meidän äiti oli aivan pöyristynyt, kun kerroin menkälaista keskustelua täällä käydään ...

jos se huolenpito on tavararöykkiöitä. Meillä huolenpito on jotain ihan muuta ja minusta se että minä aikuisena ihmisenä en ostata vanhemmillani mitään tavarapaljouksia ja saan heiltä kunnioitusta aikuisena ihmisenä on todellista huolenpitoa. Minusta sellainen tavaran työntäminen on tympeää! Oletko sitten jo lapsena oppinut siihen, että rakkaus ilmaistaan tavaralla?

Kuulostatpa todella aikuiselta vastuulliselta ihmiseltä! Kävit sitten oikein äidillesi kantelemaan, kun isommat kiusaa. Miksi hankit lapsia, jos olet itse vielä vaipoissa?

täälläkin mun mutsi ostaa mun pojalle kaikennäköstä, ja se on vaan ihanaa

olen pahoillani puolestasi.

Enkä ole kertaakaan pyytänyt äitiäni mitään ostamaan. Hän tekee sen omasta aloitteesta. Pitäisikö mun sitten kieltää sitä?



Kyllä se muuten vielä sanoi et ei ostaisi jos mä niitä kinuaisin tai odottaisin et hän kaiken ostaa. Meillä vain on näin ja olen kuvitellut et muidenkin lapset saa avustuksia.

Jos ostavat omasta halustaan niin sehän on vaan kivaa.



En kyllä jaksanut sitä edellistä ketjua lukea kokonaan kun se meni taas ihan omituiseks jänkkäykseksi, mutta eikös siinä AP nimenomaan ihmetellyt isovanhempia jotka ei osta mitään.

Ilmeisesti he heittävät omat lapsensa hankeen, kun ne täyttävät 18 eivätkä vahingossakaan enää anna pennin pyörylää, ettei vain lapsi olisi liian epäitsenäinen.



Minusta on varsin ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. Minun vanhempani ostelevat myös tavaroita lapsilleni eikä siinä ole mielestäni mitään outoa. Minäkin voisin vaatettaa heidät, mutta kun vanhempani ostavat vaikka kengät, he ostavat laadukkaammat kuin mihin minulla olisi varaa. Haluan lapsilleni parasta mahdollista, joten en missään tapauksessa kieltäydy vanhempieni ostamista tavaroista. En niitä koskaan pyydäkään enkä vihjaile, mutta kun kysyvät suoraan että mennäänkö ostoksille, niin minä sanon, jos on jotain ostettavaa.



Minä olen vanhemmilleni lapsi, vaikka olen kuinka yli kolmekymmentä ja he haluavat myös lapselleen parasta. Joten he helpottavat perheeni arkea sen verran minkä voivat. Heillä on rahaa sen verran, että siitä riittää.

Pitäisikö minun lasteni esimerkiksi ajaa vanhalla pyörällä vain siksi, että minä voisin leuhkia olevani itsenäinen? Jos kerta isovanhemmat haluavat sen uuden ostaa ja maksaa. Eiköhän tässä voisi ajatella myös lapsen etua eikä vain vanhemman ylpeyttä?

Tuli sellainen kuva et kenenkään muiden vanhemmat ei todellakaan osta koskaan (odos syntymäpäivinä) yhtään mitään. Ja on lapsellista edes ottaa vastaan mitään.



Pitäisi siis lyödä ovi nenän edestä kiinni eikä päästää mummoa sisälle ollenkaan.

meillä on äiti joka aidosti välittää vieläkin lapsistaan ja jonka kanssa on hyvät välit.

Vierailija:

Kuulostatpa todella aikuiselta vastuulliselta ihmiseltä! Kävit sitten oikein äidillesi kantelemaan, kun isommat kiusaa. Miksi hankit lapsia, jos olet itse vielä vaipoissa?

100 e/ vko on aika paljon rahaa. Ymmärrän kyllä, että isovanhemmat haluaa lahjoja ostaa, mutta kai siinä joku tolkku pitää olla. Minkähintaisia on synttäri- ja joululahjat, jos joka viikko ostelee sadalla eurolla vaatetta?



Kyllä meilläkin vanhemmat vaatteita ostaa (pääasiassa kyllä itse tekee, neuloo jne..), mutta en voisi kyllä kuvitella, että edes ottaisin vastaan satasella vaatetta viikossa. Mihin ne kaikki työntää?

äitini maulla valittuja vaatteita ja musta on järjetöntä ostaa kalliilla rahalla lastenvaatteita uutena, kun kirpparilta sais samalla rahalla paljon järkevämpää.



Mulla on tosi vähän rahaa, enkä halua, että mua tuetaan sellaisessa, jossa en tukea tarvitse, vaatteita kyllä on ja leluja enemmän kuin tarpeeksi. Enkä myöskään halua, että lapseni oppii siihen, että aina pitää saada parasta. Haluan, että hän oppii siihen, että hankitaan vain tarpeellista. (Meillä on pilvin pimein kaikkea ylimääräistä, koska ei tosiaankaan lyödä mummojen nenän edestä ovia kiinni)



Mä ihmettelin ap:n aloituksessa sitä, että hänen äitinsäkin pöyristelee, että toisten vanhemmat ei ostele lapsenlapsilleen - hyvänen aika, monilla on lapsenlapsia kymmenittäin, eikä vain muutamaa, osta siinä nyt sitten kaikille vähän työpäivän päätteeksi jotain. Mun äiti on täystyöllistetty, ei asu vaatekauppojen läheisyydessä, 5 lastenlasta ja omat ja appivanhemmat yli 90 v. hoidettavana myös. Minusta on uskomatonta, että äiti jaksaa vielä murehtia munkin lapseni vaatetuksesta, vaikka osaan kyllä huolehtia siitä itsekin. Olen kiitollinen, mutta en ajattele, että kaikkien isovanhempien pitäisi olla samanlaisia.

Ja ei sadalla eurolla paljon saa yksi mekko maksaa jo 20¿. Välillä hän ostaa leluja ja viime viikolla syöttötuolin (vaikka olimme itse jo sellaisen ehtineet ostaa). On teitenkin viikkoja jolloin hän ostaa vähemmän ja toisinaan ei mitään. Tämä ei kuitenkaan ollut pointti.



Vaan se et meidän äidin sydän särkyisi jos sanoisin et se ei saa ostaa yhtään mitään.



Ja kyl välillä tulee turhaakin. Esim meillä on ÄP:n toppapuku, mä olin itse ostanut toppapuvun, äitini oli ostanut ja sit saatiin yksi lahjaksi ja kaikki on samaa kokoa. Eli ei varmasti tule kaikkia käytettyä.

uutta kamaa. mutta jos olet noi jäyhä kierrätystyyppi, niin pyydä että arvojasi kunnioitetaan ja lahjat ostetaan kirpparilta. jossain vaiheessa lapses on jo nii iso, et osaa päättää haluta jotain uuttakin. kai se on sillon ok jos isovanhemmat kerta ostavat

Ei oo sit tullu mieleen mistä ne sinne tiensä löytää? :) Jonkun on ostettava uutena, että sinä voit ostaa ne siistinä vähän käytettynä.

Sitä paitsi lapsi pitää pukea kauniisti. Kun vieraatkin ihmiset sitten hymyilevät ja ihastelevat lasta / kauniita vaatteita niin lapsen itsetunto kasvaa. Se kokee että hänet hyväksytään ja hänestä pidetään!