Tuntuuko teistä jos lapsi ei halua syliin, ei oo kiintyny äitiin?

Jos lapsi viihtyy hänen (mummo) sylissään, ei selkesätikään lapsi ole kotona saanut lainkaan hellyyttä.

Jos lapsi läpsii ja heittää tavaraa, on häntä läpsitty näköjään kotona.

Jos lapsi syö ison annoksen ruokaa, ei häntä ole aiemmin ruokittu tarpeeksi.

Jos lapsi ei itke äitinsä perään, on äiti ollut tunteeton ja siksi lapsi ei tykkää äidistä.

Jos lapsi itkee äidillensä, on äiti kohdellut tätä kaltoin jne....



Jees.

että 1v 2kk lapseni on kotihoidossa. Olen hänen kanssa päivisin lähes koko ajan, eli siis leikitään, pidän sylissä.. Jos mennään jonnekkin, lapsi roikkuu minussa koko ajan, mutta kotona ei.



Eli siis tuohan tarkoittaa, että ei ole saanut läheisyyttä vaikka näin ei ole... Kotona taasen ei kauheana viihdy sylissä, mutta kylässä viihtyy

Ihmettelin pari päivää sitten taaperopalstan keskustelua vanhempien pompottelusta. Siinä muutama äiti piti lapsen " äitin syliin" -kinuamista ongelmana (ja varmasti se voi sitä ollakin jos on useampi lapsi jne). Itte olen aina pelännyt että musta tulee huono äiti, ja nyt jos oma taapero haluaa syliin, olen joka kerta yhtä ihmeissäni ja onnessani. Mukula saa tulla syliin ihan niin monta kertaa päivässä kuin haluaa! Näin eri lailla voi maailman kokea :o (eikä tämä ole mitään kritiikkiä).

roikkua lahkeessa niin paljon kuin haluaa ja varovasti rohkaise. Tai sitten sillä on vaan joku vierastamiskausi, niitäkin tulee ja menee.

Pyrähtelyitä

Lapsilla on kehityksessä erilaisia vaiheita. Joskus ne " roikkuu" äidissä, joskus ne hakee etäisyyttä. Viisas äiti antaa kumpaakin turvallisissa ja järkevissä rajoissa.