Lue keskustelun säännöt.
miksi kannattaisi / ei kannata tehdä toinen lapsi
15.10.2006 |
kannattaa:
esikoisella olisi veli/sisko
ei kannata:
rahaa menee
hermot menee
pimppi ja mahanahka löystyy entisestään
mitä tässä nyt kannattaisi tehdä ? (esikoinen 7v)
Kommentit (22)
- ainokaisesta vähemmän vaivaa (on jo koululainen)
- mitä jos vauva onkin vammainen tai sairas?
- univelkarumba alkaa alusta
- pitkä ikäero pitää sisarukset kaukaisina toisilleen
- ainokaisesta tulee varakas, kun perii teidät
+ isompi toimisi ehkä leikkikaverina ja lapsenvahtina
+ jos läheiset välit, niin aikuisena joku perheenjäsen lähellä?
+ sinulla enemmän hoitajia ja puolenpitäjiä vanhuksena
+saattaisi olla eri sukupuolta kuin esikoinen, mikä kivaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+ Lapsella seuraa ja leikkikaveri
+ Lapsi oppii ottamaan toisen huomioon ja jakamaan.
+Se toinenkin lapsi on ihana ja rakas
-Lapsella on tappelukaveri
-Podet ehkä huomaa omatuntoa ettei esikoinen saa aikaa tarpeeksi. Jos käy kuten minulle että on vaikea raskaus, koliikkivauva, vaativa vauva.
että ei se työlästä välttämättä ole kuin jos ikäero on lyhyt.
Minulla on kaksi ja olen tilanteeseen tosi tyytyväinen.
peli taitaa olla suuren ikäeron takia jo menetetty, ehkä tappelutkin jäävät vähemmälle. muuten hyviä syitä!
ap
niin ei tule kyllä leikkikaveria. Minusta ei kannata yrittää, jossei hirveätä poltetta kerran ole. Pahimmassa tapauksessa ei sitten jaksa keskittyä kummankaan lapsen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
leikkikaveriksi. Siinä vaiheessa kun nuorempi osaa jo leikkiä, on vanhempi on jo esimurrosikäinen ja menee omia menojaan moien kaveriedensa kautta, mutta saahan siitä isommasta siasruksesta sitten lapsenvahdin ;D
eli jos tuntuu, että haluat vielä vauvelin niin sitten pyöräytät sellaisen ja päinvastoin. Ei tuo asia niin suurta pohdintaa vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
leikkikaveriksi. Siinä vaiheessa kun nuorempi osaa jo leikkiä, on vanhempi on jo esimurrosikäinen ja menee omia menojaan moien kaveriedensa kautta, mutta saahan siitä isommasta siasruksesta sitten lapsenvahdin ;D
siis- omien
kavereidensa kanssa
sisaruksesta
koska vauva on vasta harkinnassa.
ajattelisin että aikuisena ainakin ovat tyytyväisiä kun on sisarus olemassa ja varmasti esikoinen rakastaisi myös vauvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T:2
Meitä tosin oli yksi siinä välissäkin. Keksin pienemmille leikkejä ja hoidin. Ja kiusasin...
Itselläni on kymmenen vuotta vanhempi veli, lapsuudessani hän oli sankarini ja idolini ja nyt kun ollaan aikuisia, ollaan edelleen tärkeitä.
Ja varmaan sitä nyt kahteen lapseen jaksaa keskittyä kunnolla. Minäkin jaksan, vaikka ikäeroa on vain kaksi vuotta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+ Aikuisena varmasti lapsellesi mukvaa, että on sisko/veli.
Kun molemmat aikanaan pariutuvat ja lisääntyvät on heidän lähipiirinsä laajempi ja rikkaampi, kuin jos lapsesi jäisi ainokaiseksi. Olen ainoa lapsi, ja kauhulla ajattelen sitä aikaa kun vanhemmistani aika jättää. Ei ole siskoja tai veljiä ja heidän perheitään....
Siinä tärkein syy.
Kun katson omiani (2 lasta), en voi olla miettimättä, että miten nuo voikaan olla niin ihania. Lisää lapsia saa vielä tulla, sillä haluan tämän ihanuuden jatkuvan ja rakkauden määrän kertaantuvan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kyllä tuttavpiirissä enemmistönä ne, joille ei sisarukset ole kovin läheisiä eikä lapset tunne hyvin näiden sisarusten lapsia. Eli tää ajatus ihanan lämpimästä lähipiiristä sitten aikuisena on kyllä monien kohdalla utopiaa.
Mulla itselläni on kaksi sisarusta, yksi isolla ja yksi pienellä ikäerolla. Kummatkin on ihan ok ja soitellaan silloin tällöin ja nähdään jouluna ja vanhempien hääpäivinä ja noin. Mutta kun mulla on elämässä vaikeaa tai haluan jakaa iloni tms. merkittävää, niin en tosiaan näitten sisarusteni puoleen käänny. Miehelläni samoin kaksi sisarusta. Toisen kanssa tulee toimeen ok, toinen katkaissut täysin välit kumpaankin veljeensä.
Tietty meidän vanhemmilla on se illuusio, jota haluavat esim. jouluisin pönkittää, että meillä on aivan ihanan upea tukiverkko näissä sisaruksissa ja aivan iiiihaaanaa, kun on " perhe koolla" . Kiva tietty, että heillä on kivaa.
Tiedän toki, että monella on ihanan lämmin ja lämpöinen sisarussuhde, mutta yhtä monella varmaan ei. Meillä on itsellämme myös monta lasta, mutta ollaan heidät " tehty" ihan omaksi iloksemme. Ei odoteta, että he rakastaisi meitä tai toisiaan - nyt tai sitten kun aikuisiakaan. Meille riittää se, että me saadaan rakastaa heitä, nyt ja tulevaisuudessa ja koko sydämestämme.
olen erittäin turhautunut ulosannistasi.. ps terveisin lasta jo 10 kk " tehnyt"
Ja 10 kk ei ole mikään järisyttävä aika vielä.
ja ne joille raskaaksitulo on helppoa, ne SAAVAT lapsen tosta vain.
niin käsittämättömän onnellisia hänestä.
Tutkimusten mukaan ainoat lapset osaavat jakaa paremmin kuin ne, joilla on sisaruksia. Monilapsisista perheistä lähtöisin olevat ovat itsekkäitä, omahyväisiä ja epäempaattisia.