Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka paljon henkilön moraali vaikuttaa siihen, voitteko pitää hänestä? Entä fiktionaalisen henkilön kohdalla?

24.10.2006 |


Sarjassamme omituisia keskusteluja, juttelin äsken kaverini kanssa hänen suosikki tv-sarjastaan ja siitä käytävästä keskustelusta (jenkki) keskustelusivuilla. Siellä kuulemma monet ovat sitä mieltä, että eivät voi pitää monestakaan sarjan henkilöstä, koska he toimivat väärin. Ihmiset ovat siis aluksi pitäneet esimerkiksi sarjan päähenkilöstä, mutta eivät enää, mutta ei siksi, että henkilö olisi huonosti kirjoitettu tai näytelty, vaan koska hän tekee väärin. Kyseisellä henkilöllä on siis suhde pomonsa kanssa, tosin hän ei tämän tavatessaan tiedä, että kyse on pomosta, mutta kun asia selviää, hän jatkaa suhdetta. Ja sitten selviää, että pomo on naimisissa (ja asumuserossa) ja silti päähenkilö jatkaa suhdetta. Ja nyt sitten katsojat eivät enää pidä hahmosta, koska hän on perheenrikkoja.



Itse en osaa olla pitämättä edes irl henkilöistä sen takia, että he eivät ehkä ole moraalisesti kovin puhtoisia. Siis tottakai jossain menee raja. On asioita, jotka inhottavat niin paljon, että en voisi enää millään tavalla pitää ihmisestä, joka sellaista tekisi, mutta kyllä se rima on aika korkealla. Minua ei haittaa, jos ystäväni pettävät puolisoitaan, pienen nikottelun jälkeen olen edelleen ystävä ihmisen kanssa, joka on/ on ollut väkivaltainen naisilleen, minua ei haittaa, jos ystäväni ei maksa tv-lupaa jne. Ja kun kyse on fiktionaalisista hahmoista, ei haittaa oikeastaan mikään, mitä he tekevät, jos vain muuten hahmo on vetoava. Minä esimerkiksi pidin ihan mahdottomasti Kylmän ringin Chris Kelleristä, hyvä että en vollottanut, kun hän kuoli.



En tosin tiedä, johtuuko suvaitsevaisuuteni muiden moraalisuuden puutteille siitä, että itsellänikin moraalirappeumia monen mielestä löytyy. Mutta siis tarvitseeko oikean tai varsinkaan fiktionaalisen henkilön olla esimerkillinen, jotta hänestä voisi pitää?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
25.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on tosin joskus tuollaisessa tilanteessa käynyt niin, että toisaalta olen ymmärtänyt tätä ystävääni (tavalla tai toisella) pettänyttä ja tavallaan edelleen pitänyt hänestäkin. Olenpa nytkin tavallaan kaverini seläntakana ystävällisissä väleissä hänen ex:nsä kanssa, joka vielä teki todella katalan tempun kaverilleni. Pidän tästä ihmisestä edelleen, mutta kaverini takia en hänen kanssaan ole yhteyksissä kuin sattumalta.

Vierailija:

Hyväksyn ystäväni, vaikka he pettäisivät puolisoitaan, mutta en ystävieni pettäviä puolisoita - varsinkin jos ystäväni tuntee suurta tuskaa asian takia.

Vierailija
2/6 |
24.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ystäviltäni siedän melko paljon, koska katson, etten ole heidän elämänsä vartija. se mitä en siedä, olis esim. fyysinen vahingoittaminen,(henkinen on niin vaikea rajata), tarkoituksellinen valehtelu, jatkuva oman edun tavoittelu... Siedän varmaankin aviorikoksen, vaikka en siitä pitäisikään, ja olen itse asiassa sietänytkin. Olen itse asiassa sitä mieltä, että näissä moraalin rajoja koettelevissa asioissa sitä tosi ystävää just kaivataan, harvoinpa teot tuntuu tekijästä itsestäkään jälkeenpäin katsottuna kovin oikeutetuilta.



Fiktionaalinen elämä on kyllä sen verran haettua, että mulle on ihan sama mitä siellä tapahtuu... osaan vielä erottaa tarun ja totuuden =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
24.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja itseään ihannoivan ihmisen kanssa kuin sellaisen, joka myöntää puutteensa.



Hyväksyn ystäväni, vaikka he pettäisivät puolisoitaan, mutta en ystävieni pettäviä puolisoita - varsinkin jos ystäväni tuntee suurta tuskaa asian takia.

Vierailija
4/6 |
24.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En samaistu puhtaisiin pulmusiin. Enemmän ärsyynnyn heistä. Tosielämässäkin pidän huolestuttavana, jos joku on aina pilkkua viilaamassa.

Vierailija
5/6 |
24.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja olen tavannut monia rikollisiajoista olen pitänyt, ja meillä on synkannut oikein hyvin. Mulla kuitenkin menee raja taasen siinä, että en voi sietää toisten vahingoittamista, tai läheisten ihmisten pettämistä, vaikka en kyseisiä ihmisiä edes tuntisi.



En siis siedä esim. yhden ystäväni ex-miestä, koska oli häntäheikki jne.



Eli ei tarvitse olla puhtoinen ihminne, mutta en voi sietää lähimmilleen epälojaaleja ihmisiä.

Vierailija
6/6 |
24.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

heistä. En laske mitään heidän varaansa, mutta silti he voivat olla mukavaa seuraa. En myöskään tapaa maksaa saamaani ikävää kohtelua samalla mitalla, vaan olen näillekin ihmisille yhtä luotettava ja auttavainen kaveri kuin ennenkin, vedän vain itseni ja heidän väliset rajat mielessäni selvemmiksi.

Vierailija:


Eli ei tarvitse olla puhtoinen ihminne, mutta en voi sietää lähimmilleen epälojaaleja ihmisiä.