Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Meillä näin

Vierailija
23.11.2006 |

Meillä kaksi alle neljä vuotiasta lasta. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla siihen asti kunnes nuorimmainen täyttää kolme vuotta eli vielä melkein kaksi vuotta. Myönnän lähes päivittäin miettiväni miten rahat riittävät.

Välillä tuntuu tosi ahdistavalta. Meillä on iso talolaina ja rakentaminen jatkuu edelleen, joten myös siihen menee rahaa. Lainasta olemme sopineet pankin kanssa maksavamme vain korkoja siihen asti kunnes palaan töihin. Korot ovat pelkästään yli 700,- /kk. Sekä muita pakollisia menoja kuten suurimpana vakuutusmaksut. Teen sattunnaisia

töitä mitä milloinkin saan n. 1,5 päivää viikossa omalla toiminimelläni. Tästä on ollut suuri apu. Ulkona emme juuri käy koskaan mieheni kanssa. Siksi välillä huvittaakin jutut miten pitäisi käydä ulkona " tuulettumassa" oman miehen kanssa. Meillä kun ei yksinkertaisesti ole siihen tällä hetkellä varaa. Mutta ei se kyllä oikestaan haittaa. Aika menee lasten kanssa touhutessa ja rakentamisessa. Se aika vielä koittaa kun pääsemme taas vähän kahdestaan menemään. Harrastukset tällä hetkellä ovat hyvin yksinkertaisia ja edullisia kuten sauvakävelyä pururadalla. Yksi harrastuksistani on kirppiksillä käynti. Sieltä olen ostanut lapsille ja vähän itsellenikin vaatteita ja leluja. Kaupasta vain pakolliset. Kirppiksiltä löytää myös tosi siistejä, muodikkaita ja ennenkaikkea halpoja tuotteita. Käyn myös itse säännöllisin väliajoin myymässä pieneksi jääneitä vaatteita. Ruokalaskussa pystyy myös aika paljon säästämään. Suuri apu on ollut mummilta saadut perunat, vihannekset, hillot, mehut jne. Marjoista ja hilloista teen puuroja ja välipaloja. Meillä on isot pakastimet ilman niitä olisi hankalampaa.

Kotiinjääminen oli omavalintani ja siitä nyt vaan on selvittävä. Töihin voin palata vasta kahden vuoden päästä. En voi enää muuttaa ajankohtaa. Tiedän ystäviäni, jotka eivät todellakaan voi jäädä kotiin, vaikka tekisivät mitä säästötoimenpiteitä. Kaikilla äideillä mielestäni pitäisi olla kuitenkin siihen edes jonkunäköinen mahdollisuus.

Omalla äidilläni oli vielä huonommin mahdollisuutta. Minulla jo paremmin ehkä sitten omalla tyttärelläni taas paremmin.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla