Jos ystäväsi/kaverisi/tuttusi kertoisi sinulle jotain huonoja uutisia, miten reagoit?

Ikävä kyllä näin on käynyt. En osannut sanoa yhtään mitään, otin kiinni ja halasin.

ja ainakin omasta mielestäni sanon sitten aina jotain tosi typerää.

En juuri kysellyt tai tyrkyttänyt omia juttujani.

että suurin osa ihmisistä ei tee mitään. Ei tue, ei lohduta, ei mitään.



Kaikkoavat pikku hiljaa, ettei tarvi miettiä vaikeita asioita tai tuntea oloaan tukalaksi, kun joutuu miettimään että toisen lapsi on sairas.



Minkäs teet. Uskomatonta, miten itsekkäitä ihmiset ovat. Juuri silloin kun eniten tukea tarvitsee, hiljenevät etteivät itse joutuisi tuntemaan oloaan vaivaantuneeksi. Vaikkei muuta tarvitsisi tehdä, kuin osoittaa myötätuntoa ja kysyä miten jaksaa.

Itseasiassa juuri jokin aika sitten kävi niin, että melko uuden tuttavuuden vaimo, joiden kanssa olin matkalla samassa porukassa, kertoi yhtäkkiä yllättäen, että tämän miehen veli tapettiin pari vuotta sitten. Olin jotenkin nolona ja tämä mieskin oli, koska nainen oli melkoinen hölöttäjä ja pamautti tämän tiedon ilmoille vaan yllättäen.

Vähän ajan kuluttua sanoin miehelle kahden kesken, että olen todella pahoillani hänen veljensä takia, enkä oikein tiennyt äsken mitä sanoa. Ja sitten aloin vähän itkemään, ja pahoittelin sitäkin... No mies suhtautui todella ihanasti minuun itkupilliin ja kertoi, kuinka vaikeaa ja raskasta on ollut. Jäi tosi hyvä mieli, kun sain jotenkin ilmaistua surunvalitteluni ja mieskin osasi näyttää tuntemuksensa, vaikka olikin sellainen jäyhän tyyppinen.

Ja jokin aika sitten hän tunnusti soittavansa minulle kaikkein mieluiten kun jotakin uutisia hänen sairaudestaan tulee (lähinnä negatiivisia) tai jos hän on jälleen joutunut sairaalaan tms.

Otettuna tietenkin hiukan ällistelin että miksi. Miksi juuri minulle?

" Kun sä et ikinä sääli ja ruikuta ja ala itkemään. Olet ihanan sarkastinen."



Joku ulkopuolinen voisi kuunnella puhelinkeskusteluitamme ällistyneenä. Saatan sanoa vaikka näin:

-Joko sä taas jouduit sairaalaan? Ja että ambulanssilla! Ja flirttailit tietty niille kuskeille? Arvasin. Sä oot aina ollu tuollainen horo.

-Mitä? Joko taas yksi hyödytön lääkekuuri? Sä oot kuule kohta niin doupattu että pöpilään joudut. Jepjep. Mä voin tehdä sulle pinkin pakkopaidan. Se pukis sua niin kivasti.

-Ja jälleen yksi kielletty ruoka-aine? Ei uskoisi noilla läskeillä. Me ollaankin semmosia norsuja, että kateeksi käy!



Joskaan en kyllä varauksetta suosittele vastaavia lähestymistapoja muille. Olemme kaverini kanssa tunteneet kohta 15 vuotta joten olen oppinut oikean " käsittelytavan" .