Lue keskustelun säännöt.
Lapsi toivoo 10-vuotislahjaksi vain rahaa
18.04.2006 |
Onko tämä teistä ihan tavallinen käytäntö? Kuulemma lapsi, omiemme serkku, haluaa ostaa itse jotain isompaa, mutta meille ei kerrottu mitä se olisi. Itse olisin mieluummin vienyt kirjan tai jonkun nätin puseron, mutta pitääkö tuohon toiveeseen nyt sitten suostua?
Kommentit (17)
pienelle lapselle en veisi rahaa,mutta tuon ikäiselle voi olla jo muutenkin vaikea ostaa mitään ellei tiedä mistä toinen pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kamerakännykkää varten! Välitin toiveen eteenpäin lähimmille sukulaisille (mummit, kummit), mun mielestä siinä ei oo mitään outoo..
Sanoin kyllä pojalle, ettei oota liikoja, et kaikki ei välttämättä halua tuoda rahaa.
Ja niinku joku jo sanoiki: se on vaan toive! Sä viet tietysti sellasen lahjan kun ite haluat.
Kyllä meillä vielä tuon ikäiselle suuremmat hankinnat tekee vanhemmat, joko lahjana tai tarpeen mukaan. Muut sukulaiset antavat sitten oikeita lahjoja. Eihän sen lahjan tarvitse aina olla mitään krääsää vaan esim. leffaliput, lahjakortti tms.
Vanhempien pitäisi kasvattaa lapsensa tajuamaan tämä. On eri asia saada lahjakortteja vaikka lakkiaislahjaksi, silloin (toivottavasti) on jo sen verran älyä päässä, että ymmärtää, mistä raha tulee.
Vanhemmat saisivat luvan tuonikäisellä jo teettää pieniä kotitöitä, joista sitten maksetaan " palkkaa" . Oppii lapset nopeasti sen, että rahalla on vastine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin 10v tekee jo ihan oikeita töitä, josta siis palkan maksaa ulkopuolinen! Eli kyllä todellakin tajuaa rahan arvon! Ja sen, ettei se puussa kasva!
- 8
Omaa rahaahan lapsi saa näistä lahjatoiveista, pullojenkeräyksestä, viikkorahan säästämisestä, kotitöistä jne.
Outoa mielestäni on reagoida tähän asiaan sanalla " vastenmielistä," eikö noin voimakkaan adjektiivin voisi säästää johonkin osuvampaan aiheeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestä on erittäin vastenmielistä, että aikuiset eivät tajua, että jostainhan lastenkin on sitä rahaa saatava!
Minua kiusaa tässä myös se, että meille ei siis ole kerrottu, mihin lapsi sitä rahaa säästää. Olisi ihan eri asia, jos vaikka sanottaisiin, että toivotaan lahjoitusta ratsastusleirille pääsyyn tai uuteen mankkaan. Silloinhan antaisin tavallaan lahjaksi osan sitä hankintaa. Mutta meille siis on vaan ilmoitettu että tuokaa 10-20 euroa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kortti ja karkkipussikin riittää. Tärkeintä on muistaminen eikä mikään yletön lahjonta.
Vierailija:
mun mielestä on erittäin vastenmielistä, että aikuiset eivät tajua, että jostainhan lastenkin on sitä rahaa saatava!
Mutta sinä taidatkin olla niitä sossun elättejä, jotka eivät itsekään ole sisäistäneet, että rahaa saa tekemällä työtä eikä vain jankkaamalla, että jostainhan sitä rahaa on saatava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen on kuitenkin tilaisuus yli 300 päivänä vuodessa. Lapsen synttäreiden latistaminen osoittaa lähinnä sadismia kuin kasvattamista.
Niin ja mä en ole koskaan saanut synttärilahjoja vanhemmiltani ja juuri jonkun puseron kummeilta synttärilahjaksi ja silti musta tuli sossupummi. Ajatella, että musta tuli mielenterveysongelmainen vaikka vietin pelkkiä kehittäviä juhlia ja niitäkään en enää yhtään sen jälkeen kun täytin 9 vuotta!
Olen kyllä aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että mikä ihme vimma täällä on arkipäiväistää kaikki??
Ei synttärijuhlia eikä varsinkaan niitä kivoja lahjoja!
Ei joululahjoja!
Ei virpomista eikä ainakaan virpomispalkkaa!
Ei mitään kivaa ikinä, missään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjahan on sellainen, mikä saadaan, koska lahjan antaja pitää saajaa arvossa ja haluaa hänelle antaa. Eihän vaadittu lahja ole enää mikään lahja. Sehän on toteutettu vaatimus.
Eikä kenenkään juhla siitä latistu, jos uskovainen vieras tuo hengellisen kirjan, äidikielenopettaja runokirjan, himoneuloja villapaidan, rautatieharrastaja pienoisrautatien ja Helmi-täti kortin ja pussillisen karkkia.
Ihmiset on erilaisia, myös lahjojen antajat.
Ton ikäselle ei enää meinaa kekata mitään. Omalle sukulaistytölle annoin 20 euroa, että sai mennä ostamaan mieleisensä levyn ja sukulaispojalle annoin 20 euroa, kun säästi tälläiseen käsi nintendoon (en muista sitä virallista nimeä).
Oma lapseni on 12-vuotias ja enää ei koulukavereilta paljon synttärikutsuja tulekaan. Ei edes oma lapseni vietä enää, mitään lastenkutsuja. Sukulaisia tulee kyllä kahvittelemaan. Jos nyt tulisi vielä jostain tälläinen kaverin kutsu synttäreille, niin siinä tapauksessa taas lapseni saisi itse käydä ostamassa kaverilleen jotain pientä.
Vie koiran ruoan, roskiksen, hakee postin, siivoo omat huoneet yms. Jokaisella työllä on tietty arvo ja mitä enempi tekee töitä sitä enempi on mahollisuus ansaita viikkorahaa.
Mutta ei tuo työllä ansaitseminen sulje pois mahdollisuutta, etteikö vois toivoa synttärilahjaks rahaa, jotta sais hankittua itselleen kauan haaveileman isomman lahjan!
Niinku joku tuolla marisi, et opettakaa lapsenne ansaitsemaan rahat..
Teilläkö ei saa lahjoja jos ei oo ensin kolannu pihaa?!?
ei vielä tarkoita että toive täytetään.
Oma asiasi on mitä teet, sinähän sen lahjan annat:)
*toivoo kuuta taivaalta*